The Hangman's Joke

Jennifer Lawrence -vau mikä nainen! Parikymppinen mimmi, joka vetää rankan roolinsa täydellisen rennolla asenteella, missä ei näy lainkaan teatraalisuutta. Lawrence on niin aito, että hän voisi oikeasti olla Ree. Jos Oscar-pysti tälle mimmille helmikuussa ojennetaan, en pane lainkaan vastaan. Winter's Bone on kipeä tarina nuoresta Reestä, joka asustaa äitinsä ja kahden nuoren sisaruksensa kanssa keskellä korpea. Äiti ei pysty huolehtimaan edes itsestään ja isä on vankilassa, joten Reen tehtäväksi on tullut hoitaa huushollin kaikki hommat puiden pilkkomisesta lasten koulutehtävien valvontaan. Kun poliisi yllättäen pistäytyy kyselemässä, että olisikohan isukkia näkynyt, Reen perheen elämä alkaa luisua kohti luhistumispistettä. Isukki nimittäin on päässyt vapaaksi takuita vastaan - takuita, joihin hän on pantannut talon ja maan, millä perhe asuu. Ja kun hän ei ole ilmoittautunut määräajassa takaisin virkavallalle, se vaatimatonkin koti uhkaa mennä köyhän nelikon alta. Ree päätt

Meksikolainen Alejandro González Iñárritu ei ole vielä kovin laajaa uraa tehnyt ohjaajana, mutta kaikki mihin hän toistaiseksi on koskenut, on onnistunut koskettamaan myös minua. Hänen "kuolematrilogiansa", jonka aloitti Amores Perros vuonna 2000, jatkoi 21 grammaa vuonna 2003 ja päätti Babel vuotta 2006, nosti hänet niiden ohjaajanimien joukkoon, joiden työtä aloin seurata suurella mielenkiinnolla. Useita sisäkkäisiä tarinoita kattavan trilogian käsikirjoitti Iñárritun maanmies Guillermo Arriaga , joka itsekin kokeili siipiään ohjaajana hyvin Iñárritun trilogian tyylisellä draamalla The Burning Plain . Nyt Iñárritun ja Arriagan tiet ovat eronneet, ja Iñárritun uusin elokuva, Espanjaan sijoittuva Biutiful , eroaa edeltäjistään tarinansa rakenteelta, muttei lainkaan henkilökuvaukseltaan, mikä edelleen on vahvaa. Biutifulin tarina soljuu eteenpäin lineaarisesti, mutta vaikka sitä on teknisesti helpompi seurata kuin ohjaajan edellisiä töitä, emotionaalisesti se ei kuiten

Christian Carionin ohjaama, tositapahtumiin perustuva Koodinimi: Farewell kylmän sodan päättymiseen johtavista tapahtumista on otteessaan pitävä, laadukas trilleri. Pääosakaksikkoa näyttelee paremminkin ohjaajana tunnettu serbialainen Emir Kusturica ja samoin näyttelemisen ohella myös ohjaajan pallilla istunut ranskalainen Guillaume Canet . Elokuva sijoittuu vuoteen 1981, jolloin presidentit Reagan (jota elokuvassa näyttelee Fred Ward ), Mitterand (jota esittää Philippe Magnan ) ja Gorbatsov ( Vsevolod Shilovsky ) elivät muuttuvassa maailmassa. Mutta maailman muuttuminen ei tapahtunut pelkästään nimekkäiden valtionjohtajien kautta, vaan siihen vaadittiin ruohonjuuritason työtä. Kusturica on Sergei, KGB-agentti, joka päättää tehdä maalleen palveluksen ja kavaltaa kaiken salaisen tiedon ranskalaisen diplomaatin, Pierren (Canet) kautta Ranskan salaiselle palvelulle ja sitä kautta CIA:lle. Aluksi yhteistyöhön vastahakoinen Pierre lopulta ystävystyy ranskalaisesta kulttuurista pitäv

Steven Spielbergin ohjaama Artificial Intelligence: AI on yksi niistä elokuvista, joka on vain jostain syystä jäänyt katsomatta aikoinaan ja sitten sitä, edelleenkin jostain kumman syystä, ei ole tullut katsottua edes kotiversiona. Nyt leffa on julkaistu Suomessakin teräväpiirtona ja katselinpa sen sitten vuoden ensimmäiseksi elokuvaksi Uuden Vuoden päivänä. Ihan hyvä, että katsoin, sillä pidin elokuvasta yllättävän paljon. Eletään jossain ei-niin-kaukaisessa tulevaisuudessa, jossa ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut vedenpaisumuksen ja yhteiskunta on rajoittanut ihmisten määrää ja alkanut rakentaa työtekijöiksi robotteja. Tässä maailmassa Monica ( Frances O'Connor ) ja Henry ( Sam Robards ) surevat ainoan poikansa Martinin menetystä. Martin makaa syväjäädytettynä, vailla suurta toivoa henkiin heräämisestä. Robotteja valmistavassa yrityksessä työskentelevä Henry saa kuulla uuden, lapsen tapaisen robotin suunnittelusta. Tämä robotti kykenee ihmismäisiin tunteisiin - ja jopa ra

David Lynch on ollut minulle aina jotenkin hieman liian outo tapaus, etten ole saanut oikein otetta hänen töihinsä. Vaikka Twin Peaksia rakastin nuorena tyttönä ja esimerkiksi Elefanttimies on loistelias draama, en ole koskaan täysin lämmennyt Lynchin elokuville. Ehkäpä siksi Mulholland Drivekin antoi odotuttaa näin pitkään. Se on vuosikaudet ollut definitiivisellä must-see-listallani, mutta vasta eilen illalla sain tartuttua itseäni niskasta kiinni ja katsottua sen. Oli aika myöhä ja katsoin sen yksin, ei ehkä olisi kannattanut, sillä sen verran otteessaan elokuva minut piti, että se jäi sitten pyörimään päähäni tuntikausiksi enkä meinannut saada unta. Mulholland Drive kertoo onnettomuuteen joutuneesta ja muistinsa menettäneestä Ritasta ( Laura Harring ), joka sekavassa mielentilassa päätyy vastikään Hollywoodiin saapuneen näyttelijänalun Bettyn ( Naomi Watts ) hoivattavaksi. Yhdessä naiset alkavat selvittää Ritan henkilöllisyyttä, mutta koko ajan heidän yllään leijuu salaisuuks

Syyskuussa menehtyneen Tony Curtisin tähdittämä, Alexander Mackendrickin ohjaama Menestyksen huuma - Sweet Smell of Success vuodelta 1957 on yksi kaikkien aikojen arvostetuimpia film noireja. Se on kertomus vallasta ja vallanhimossaan äärimmäisyyksiin menevistä ihmisistä. Burt Lancaster on J.J. Hunsecker, New Yorkin arvostetuin kolumnisti, jonka kolumniin pääseminen voi tarkoittaa joko tietä huipulle tai nopeaa romahdusta alas. Hänen liuhu PR-miehensä Sidney Falco (Curtis) pelaa ensisijaisesti omaan pussiinsa, ja kaivaessaan hyviä kolumnin aiheita rahastaa myös siinä sivussa hiukkasen. Kun Hunsecker yhtäkkiä päättääkin lopettaa kirjoittamisen Falcon antamista aiheista, kuuluisuudestaan Falcolle jo etukäteen maksaneet asiakkaat eivät ole kovin tyytyväisiä. Hunseckerin kauna Falcoa kohtaan johtuu kolumnistille kaikki kaikessa olevasta sisaresta Susanista ( Susan Harrison ), jonka seurustelu jazz-muusikon ( Martin Milner ) kanssa Falcon oli tarkoitus sabotoida. Alkaa kissa ja hiiri

Jalmari Helanderin muutaman vuoden takaiset Rare Exports -lyhyteloelokuvat nauttivat kulttimaineesta ympäri maailman ja nyt lyhärit ovat poikineet kokonaisen pitkän elokuvan. Suomea on yritetty markkinoida maailmalla Joulupukin kotimaana, mutta minulla on nyt sellainen hytinä, että tämän elokuvan tiimoilta tuo idea saa maailmalla aivan uutta tuulta alleen. Tämän joulun Rare Exports kertoo tarinan siitä aidosta ja oikeasta joulupukista. Ei mistään pulskasta Coca-Cola -pukista vaan siitä alkuperäisestä, joka piiskaa tuhmat lapset hengiltä ja jonka ihmiset aikoinaan vangitsivat Korvatunturin sisään. Kun Korvatunturilla arvelluttavia kaivostöitä tekevät miehet herättävät henkiin ikiaikaisen mahdin, on siinä paikallisilla asukkailla ihmettelemistä. Ainoa joka ymmärtää, mistä on kyse, on kiltti poika, pikkuinen Pietari ( Onni Tommila ). Isänsä Raunon ( Jorma Tommila ) ja naapurin Aimon ( Tommi Korpela ) kanssa hän joutuu selvittämään aidon joulupukin salaisuutta. Ja siinä samalla pelas

Näin Woody Allenin uusimman elokuvan jo elokuussa Espoo Cinéssä, mutta koska olin lupautunut kirjoittamaan siitä arvion Episodiin, julkaisen jutun täällä vasta nyt. Kunnioitettavaan 75 vuoden ikään ehtineen, mutta edelleen elokuvan vuodessa pyöräyttävän ohjaajan uusin teos on ihmissuhdecocktailina hyvin perinteistä Allenia. Perinteisyydestään huolimatta se on toteutettu raikkaalla tavalla ja on lähes karikatyyristen hahmojensa kautta ihastuttava komedia, jonka parissa katsoja viihtyy. You Will Meet a Tall Dark Stranger sijoittuu Lontooseen ja kertoo Sallystä ( Naomi Watts ) ja Roysta ( Josh Brolin ), joiden avioliitto rakoilee perinteisen arjen astuttua kuvioon alkurakkauden jälkeen. Sally iskee silmänsä karismaattiseen esimieheensä Gregiin ( Antonio Banderas ), Roy puolestaan alkaa haaveilla naapuritalon punaiseen pukeutuvasta kitaristista Diasta ( Slummien miljonäärin Freida Pinto ) samalla kun potee inspiraation puutetta kirjailijana. Toisaalla Sallyn viinaan menevä äiti

David Fincherin ohjaama "Facebook-elokuva" on kerännyt paljon kehuja vähän joka suunnalta. Eikä suotta, sillä kyseessä on mainio elokuva mielenkiintoisista ihmisistä tämän hetken tärkeimmän internetilmiön takana. Ben Mezrichin kirjaan "Accidental Billionaires" pohjautuva The Social Network on kuorensa alla tarina maineesta, kunniasta, ystävyydestä ja petoksesta - ja sen synnyttämistä oikeusjutuista. Vahvasti älykkääseen dialogiinsa nojaava elokuva kertoo Facebookin perustajista, nettivelho Mark Zuckerbergista (jota ansiokkaasti esittää Jesse Eisenberg ) sekä hänen mahdollisesti ainoasta ystävästään Eduardo Saverinista ( Andrew Garfield ). Se kertoo siitä, kuinka Zuckerberg sai kenkää tyttöystävältään Ericalta ( Rooney Mara ) ja sen pohjalta sai kipinän luoda Harvardin naisopiskelijoita vertailevan verkkopalvelun, joka puolestaan toimi ponnahduslautana thefacebookin (sittemmin pelkkä Facebook) synnylle - matkalla tosin katalyyttinä toimi urheilijakaksosten Cam

Aina silloin tällöin sitä ihan yllättyy, kun löytää itsensä leffateatterista nauraa höröttämästä ihan ääneen. Se yllättyminen, samoin kuin se nauraminenkin, tuntuu ihan hemmetin hyvältä. Dome Karukosken ohjaama ja Pekko Vatasen käsikirjoittama Napapiirin sankarit on juuri tällainen elokuva. Janne ( Jussi Vatanen ) on työtön luuseri, joka jostain syystä on saanut pokattua itselleen kauniin ja ei-niin-luuserin naisen, Inarin ( Pamela Tola ). Jo kolme vuotta Jannen on ollut tarkoitus hankkia perheeseen digiboksi, ja nyt kun illalla on telkkarista tulossa Titanic , Inari päättää, että sellainen on hankittava. Hän jättää aamulla töihin lähtiessään Jannelle 50 euroa rahaa ja ohjeet hakea tarjouksessa oleva digiboksi läheisestä kodinkoneliikkeestä. Janne kuitenkin nukkuu puolille päivin ja päätyy sitten kavereidensa Kapun ( Jasper Pääkkönen ) ja Räihäsen ( Timo Lavikainen ) kanssa paikalliseen tuopille. Ja kodinkoneliike ehtii mennä kiinni. Pohja se on Inarinkin säkissä ja nainen lait

Noah Baumbachin The Squid and the Whale (2005) oli vaikuttavan aito kertomus kahden veljeksen eri tavoista toipua vanhempien avioerosta. Margot at the Wedding (2007) puolestaan avautui minulle hieman vaikeammin, enkä saanut siitä niin otetta. Hänen jännän realistinen tyylinsä kuitenkin kiinnosti niin paljon, että miehen nimi jäi muistiin, ja kun huomasin häneltä olevan tulossa uuden elokuvan, odotin sitä erityisellä mielenkiinnolla. Greenberg on tarina Roger Greenbergistä ( Ben Stiller ), joka jonkinasteisen hermoromahduksen sairastettuaan ja parantolassa elämäänsä paranneltuaan palaa ihmisten ilmoille, ulkomaille reissuun lähtevän veljensä ( Chris Messina ) perheen talo- ja koiravahdiksi. Veljen perhettä juoksevissa asioissa auttava, lievästä itsetunto-ongelmasta kärsivä Florence (ihastuttavan luonnollinen Greta Gerwig ) päätyy auttamaan myös Rogeria, jolla on vaikeuksia selviytyä pienistäkin asioista. Ihmisten kanssa toimeen tuleminen on elämään pettyneelle nelikymppiselle R

Yhdeksän kuukautta Irakissa siviilinä autonkuljettajana työskennellyt Paul Conroy ( Ryan Reynolds ) herää - ja tajuaa olevansa jossakin pimeässä ja ahtaassa paikassa. Taskustaan löytämän sytkärin avulla hän saa hieman valoa pimeyteen ja pikkuhiljaa ymmärtää joutuneensa haudatuksi elävältä. Ensipaniikin jälkeen mies löytää arabiankielisen matkapuhelimen, jolla saa yhteyden ulkomaailmaan - sekä myös sieppaajiinsa. Pelkkä yhteys ei kuitenkaan riitä hänen pelastumiseensa, sillä miehellä ei ole mitään käsitystä siitä, missä päin Irakia hänen hautapaikkansa sijaitsee. Ihmiset toisella puolen matkapuhelinverkkoa työskentelevät pelastaakseen Conroyn, samalla kun mies itse yrittää selvitä hengissä vielä edes pienen hetken. Mutta happi vähenee uhkaavasti ja aika käy vähiin. Espanjalaisen Rodrigo Cortésin ohjaama Haudattu on erittäin mielenkiintoinen elokuva. Se on kuvattu kokonaan Conroyn haudassa - elokuvassa ei siis nähdä mitään muuta kuin mitä Conroy itse näkee ja kaikki ulkomaailman i

Lisa Cholodenkon ohjaama ja yhdessä Stuart Blumbergin kanssa käsikirjoittama The kids are all right tarttuu ristiriitaisia tunteita herättävään aiheeseen, jota aiemmin ei paljoa ole elokuvissa nähty. Parisuhteessa elävät Nic ( Annette Bening ) ja Jules ( Julianne Moore ) sekä heidän lapsensa Joni ( Mia Wasikowska ) ja Laser ( Josh Hutcherson ) muodostavat perheen, jota kaikki meidänkään yhteiskunnassa eivät yhä edelleenkään pitäisi oikeana perheenä. Sekä Jonilla että Laserilla on sama spermanluovuttaja eli he ovat biologisesti sisarpuolia kahden äidin taloudessa. Aikuistunut Joni on lähdössä opiskelemaan, mutta isästä tietoa kaipaava pikkuveli pyytää häneltä palvelusta - täysi-ikäinen kun saa pyytää yhteyttä spermanluovuttajaan. Näin sisarukset tapaavat luomutilaa ja ravintolaa pitävän Paulin ( Mark Ruffalo ), joka nuorena miehenä hankki lisätienestiä luovuttamalla veren lisäksi spermaansa. Paulin astuminen perheen elämään aiheuttaa sekasotkun. Ikänsä ilman omaa perhettä elänyt

 Kyynelkanavat avautuvat kertaheitolla Lasse Hallströmin ohjaaman Hachiko - tarina uskollisuudesta -elokuvan myötä. Se on varsinkin koiraihmisille takuuvarma itkupuristin, sillä ei tällaista sympaattisen-surullisen-lämminhenkistä elokuvaa yksinkertaisesti voi katsoa kuivin silmin. Hachiko - tarina uskollisuudesta kertoo tositapahtumiin pohjautuvan tarinan akita -rotuisesta Hachiko -koirasta, joka päätyy aivan vahingossa Richard Geren esittämän professorin luokse asumaan. Professorista ja koirasta tulee erottamattomat ystävät, ja pian Hachiko alkaa saattaa professoria aamuisin juna-asemalle, kun tämä on matkalla töihin - ja palata asemalle odottamaan aina iltaisin, kun professori on tulossa kotiin. Uskollinen Hachiko saa ystäviä aseman työntekijästä, hodarimyyjästä ja monista muista matkan varren ihmisistä, jotka ihailevat koiran päättäväisyyttä. Kun professori sitten yllättäen menehtyy, koira osoittaa ehdotonta uskollisuuttaan ystävälleen palaamalla joka päivä odottamaan isäntä

Espoo Cinen päätöselokuvana nähty tanskalaisen Thomas Vinterbergin ohjaama Submarino on järkyttävä draama lapsuuden traumojen varjostamasta elämästä. Nickin (nuorena Sebastian Bull Sarning , aikuisena Jakob Cedergren ) ja hänen koko elokuvan ajan nimettömänä pysyvän pikkuveljensä (nuorena Mads Broe, aikuisena Peter Plauborg ) lapsuus on yhtä traumaa alkoholistin yksinhuoltajaäidin kodissa. Kun teini-ikäisten poikien elämän draama nousee huippuunsa, kuka tahansa käsittää, että sellaisen jälkeen on vaikea kasvaa kokonaiseksi ihmiseksi. Vuosien päästä veljesten polut risteävät jälleen. Molemmat ovat omalla tahollaan erkaantuneet kaidasta tiestä, mutta isoveljellä suunta on kuitenkin parempaan, tai ainakin yritys, tai edes toive. Sama toive on periaatteessa pikkuveljelläkin, mutta hänen elämällään on kuitenkin isäntä, joka ei ihmisen rationalisia toiveita kuuntele. Pikkuveljellä on pieni poika, Martin ( Gustav Fischer Kjærulff ), mutta vaimon kuoltua yksinhuoltajaisänä olo on haast

Pidin kovasti vuonna 2006 ilmestyneestä episodielokuvasta Pariisi, rakkaudella - Paris, Je t'aime , jossa useat ohjaajat ja käsikirjoittajat yhteistyössä rakensivat rakkaustarinoihin kiedotun tilkkutäkin Pariisista. Mukana oli hyvin erilaisia tarinoita, osa hyvinkin taiteellisia, osa perinteisiä, mutta monet tarinoista olivat herkkiä. Nyt Paris, Je t'aimelle on tehty sisarelokuva New Yorkiin - New York, I love you , joka samalla tavalla koostuu useiden ohjaajien ja käsikirjoittajien työstämistä New Yorkiin sijoittuvista rakkaustarinoista. Elokuva on koostettu hieman eri tavalla kuin pariisilainen sisarensa - siinä missä Pariisin tarinat olivat yksittäisiä ja irrallaan toisistaan, New Yorkin tarinat kietoutuvat enemmän toisiinsa ja luovat tietyllä tavalla miellyttävämmän, varsinaisesta episodielokuvasta perinteisemmän draamaelokuvan tyylisen katsomiskokemuksen. Vaikka pidinkin Paris, Je t'aimesta , minun on myönnettävä, että viihdyin New York, I love you'n seurassa

Nyt on taas yksi aukko elokuvasivistyksessä täytetty, kun vihdoin sain aikaiseksi katsottua elokuvan nimeltä American Psycho . Tämä leffa sattui silmään Anttilan blu-ray-tarjouksissa ja lähti sieltä sitten mukaan. Bret Easton Ellisin kohuttuun romaaniin pohjautuva American Psycho sijoittuu Wall Streetin ökymaailmaan, jossa työ- ja yksityselämän täydellinen luksus vaatii veronsa ihmisen henkisellä puolella. Patrick Bateman ( Christian Bale ) on pankkiiriliikkeen varajohtaja, jolla on kaunis tyttöystävä ( Renee Zellweger ), kiltti ja ystävällinen sihteeri ( Chloe Sevigny ), upea asunto Manhattanilla ja kaikkea mitä ihminen voi haluta, mutta jonka elämä täyttyy kilpailulla hienoimmista käyntikorteista sekä siitä, kuka saa helpoiten tehtyä pöytävarauksen hienoon ravintolaan. Täydellisyyden tavoittelu ja statuskilpailu täyttävät lopulta Batemanin pään niin pahasti, että hän alkaa purkaa turhautumiaan tappamalla ihmisiä - ensin vain yksinkertaisesti puukottamalla kodittomia kadulla, m

Mia ( Katie Jarvis ) on 15-vuotias, äitinsä Joannen ( Kierston Wareing ) ja pikkusiskonsa Tylerin ( Rebecca Griffiths ) kanssa asuva teini, jolla ei mene oikein hyvin. Hän on aggressiivinen ja syrjäänvetäytyvä, käyttää äitinsä tavoin liikaa alkoholia, mutta saa kuitenkin lohtua tanssista. Kun äiti tuo kotiin uuden poikaystävän, Connorin ( Michael Fassbender ), Mia saa tukea yllättävästi tämän taholta. Ensimmäisen kerran elämässään hän saa kuulla olevansa taitava ja saa tukea yllättävästi Connorin taholta. Isällisyydessä ei kuitenkaan ole koko totuus... Fish tank kuvaa erinomaisesti rikkinäisessä perheessä kasvamisen kipuja. Alkoholismi ja laiminlyönti harvoin tuottavat lapsista täysin ehjiä aikuisia. Järkyttävintä on nähdä kuinka perheen äiti kaataa kaikki omat ongelmansa tytärtensä niskoille ja heidän syykseen. Wareing tekee kammottavaa loistotyötä itsekin laiminlyötynä ja jätettynä, lapsiaan vihaavana äitinä. Synkästä aiheestaan huolimatta Fish tank ei kuitenkaan ole perin synk

Wes Andersonin (mm. The Royal Tenenbaums , Life aquatic with Steve Zissou , Darjeeling limited ) ohjaama, keväällä animaatio-Oscarista ehdolla ollut Fantastic Mr. Fox tuli Suomessa harmillisesti vain todella pieneen teatterilevitykseen ja jäi varmasti monelta näkemättä - niin myös minulta. Roald Dahlin (joka on kirjoittanut mm. Jali ja suklaatehdas -kirjan) lastenkirjaan pohjautuva stop motion -tekniikalla tehty animaatio kertoo Mr. Foxista (äänenä George Clooney ), joka asustaa leppoisasti ketunkolossa Mrs. Foxin (äänenä Meryl Streep ) ja heidän poikansa Ashin (äänenä Jason Schwartzman ) kanssa. Entinen kanavaras ei kuitenkaan jaksa tyytyä tavalliseen elämään ja alkaa suunnitella muuttoa puuasuntoon (vaikka milloinkas ketut puussa ovat asuneet). Puusta hän näkee kolmen tilanomistajan hienot maatilat ja vanha varas ketussa herää. Salaa vaimoltaan hän alkaa käydä tilanomistajien mailla varkaissa opossumiystävänsä Kylien (äänenä Wallace Wolodarsky ) kanssa. Tilanomistajat eivät

[Arvio on alun perin julkaistu Episodissa #6/2010] Neuvostoliiton hajoamisen aikaan Bolshoi -teatterin orkesterin soittajat joutuivat siirtymään soittamisesta duunarihommiin ja mm. kapellimestari Andrei ( Aleksei Guskov ) päätyi teatterin siivoojaksi. Kun Andrei saa käsiinsä nykyiselle johtajalle lähetetyn kutsun saapua esiintymään Pariisiin, hän päättää kääntää onnensa, varastaa kutsun ja alkaa kasata yhteen vanhaa orkesteria. Konsertti on sympaattinen draamakomedia siitä, kuinka soittajat saavat Pariisin matkan kautta elämässään uuden mahdollisuuden. Andreilla tosin on tämän lisäksi oma lehmä ojassa, Pariisissa nimittäin asuu nuori ja lahjakas viulisti Anne-Marie ( Melanie Laurent ). Konsertti on Tsaikovskin kauniin musiikin siivittämä, sydämellä tehty elokuva, josta katsojalle jää hyvä mieli. Se nojaa kulttuurien välisten erojen ja stereotypioiden synnyttämään hauskuuteen, mutta onnistuu ajoittaisesta epätasaisuudestaan huolimatta olemaan raikas ja aito. Suomessa julkaistun