Kotona katseltua: Mulholland Drive (2001) (****)

David Lynch on ollut minulle aina jotenkin hieman liian outo tapaus, etten ole saanut oikein otetta hänen töihinsä. Vaikka Twin Peaksia rakastin nuorena tyttönä ja esimerkiksi Elefanttimies on loistelias draama, en ole koskaan täysin lämmennyt Lynchin elokuville. Ehkäpä siksi Mulholland Drivekin antoi odotuttaa näin pitkään. Se on vuosikaudet ollut definitiivisellä must-see-listallani, mutta vasta eilen illalla sain tartuttua itseäni niskasta kiinni ja katsottua sen. Oli aika myöhä ja katsoin sen yksin, ei ehkä olisi kannattanut, sillä sen verran otteessaan elokuva minut piti, että se jäi sitten pyörimään päähäni tuntikausiksi enkä meinannut saada unta.

Mulholland Drive kertoo onnettomuuteen joutuneesta ja muistinsa menettäneestä Ritasta (Laura Harring), joka sekavassa mielentilassa päätyy vastikään Hollywoodiin saapuneen näyttelijänalun Bettyn (Naomi Watts) hoivattavaksi. Yhdessä naiset alkavat selvittää Ritan henkilöllisyyttä, mutta koko ajan heidän yllään leijuu salaisuuksien verkko ja pelko jostain tuntemattomasta.

Mulholland Drive on uskomaton tarinakudelma ja se vaatii tarkkaavaisuutta jokaisena hetkenään. Elokuvan aikana rusina joutuu koetukselle, sillä onko mikään lopulta sitä, miltä se aluksi näyttää? Hyvin twinpeaksmaisesti kuvatut unenomaiset kohtaukset tuovat mukaan mystiikkaa ja salaperäisyyttä, mikä aiheuttaa häijyä mielikuvituksen mutkille vääntämistä. Watts on moni-ilmeisessä roolissaan täydellisen upea ja häntä säestää seesteisempi Harring.

Olin häkeltynyt näkemästäni enkä aina tiennyt, mitä ajatella. Elokuvan jälkeen rakensin oman käsitykseni tapahtumista ja olin erittäin vaikuttunut Lynchin tavasta kuvata ihmismielen rikkonaisuutta. Ainoa asia, mikä pudotti viidennen tähden pois (ja voi johtua myös minun rajallisesta käsityskyvystäni) oli hieman turhilta tuntuvat outoudet ja sitä kautta liiallinen twinpeaksmaisuus, mitä korostivat erityisesti Michael J. Anderson ja Angelo Badalamentin jokaiseen soluun tunkeutuva musiikki.

Tuomio: ★★★★★

F A C T   F I L E:
Alkuperäinen nimi: Mulholland Drive
Ohjaus ja käsikirjoitus: David Lynch
Pääosissa: Naomi Watts, Laura Harring, Ann Miller, Justin Theroux
Valmistusmaa: Ranska / USA 2001
Genre: trilleri / draama
Ikäraja: 15
IMDb

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Olen aina silloin tällöin kirjoitellut tässä blogissa naisen asemasta elokuvassa ja naishahmoista yleensäkin. Jokin aika sitten kirjoittamani jutun jälkeen Cinefiliaan Jutta esitteli minulle aikaisemmin tuntemattoman Bechdelin testin , jonka avulla voi tutkiskella, millä tavalla naishahmot elokuvassa esitellään. Idea oli sen verran mielenkiintoinen, että halusin esitellä sen myös täällä, sillä aloin heti käyttää sitä katsomissani elokuvissa. Itseään kunnioittavan naisen näkökulmasta tulokset eivät ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia... Eli kun katsot mitä tahansa elokuvaa, kysy itseltäsi: Onko elokuvassa vähintään 2 naishenkilöä joilla on nimet? Puhuvatko he keskenään? Onko puheenaiheena jokin muu kuin miehet? Ovat muuten todella harvassa ne Hollywood-elokuvat -varsinkin lapsille suunnatut- jotka läpäisevät tämän testin. Olenkin usein miettinyt (ja kirjoitellutkin siitä), että millaisen kuvan naisen asemasta lapset saavat näiden miespainotteisten elokuvien perustee
Lisää >>

Elokuva-arvostelu: Kuninkaan puhe - The King's Speech (2010)

Kuva
Tom Hooperin ohjaama Kuninkaan puhe alkaa äärimmäisen vaivaannuttavalla kohtauksella. Siinä Englannin kuninkaan Yrjö V:n toinen poika, Yorkin herttua ( Colin Firth ) astelee hitaasti monituhatpäisen yleisön eteen asetetulle mikrofonille. Fokus on vanhanaikaisessa mikrofonissa. Herttua kävelee mikrofonille, avaa suunsa -tässä vaiheessa jännitys muuttuu käsinkosketeltavaksi - eikä saa sanottua sanaakaan. Herttua - Albert, tuttavallisemmin Bertie - on änkyttänyt noin 5-vuotiaasta saakka, mutta ongelma siitä alkaa syntyä vasta teknisen vallankumouksen, radion yleistymisen jälkeen. Vanhan kuninkaan ( Michael Gambon ) kunto ei ole enää parhaimmillaan ja tuleva kuningas Edward, herttuan vanhempi veli ( Guy Pearce , joka oikeasti on seitsemän vuotta Firthiä nuorempi) huitelee maailmalla miten sattuu ja jättää julkiset velvollisuudet veljensä hoidettavaksi - niin myös puheiden pitämiset koko kansalle. Herttuan vaimo ( Helena Bonham Carter ) etsii apua miehensä ongelmaan puheterapeutilta t
Lisää >>

Tapani Maskulan haastattelusta Filmihullussa 5-6/2010

Kuva
Turun Sanomien elokuvakriitikko Tapani Maskula on ollut pitkän aikaa henkilökohtainen ihmetyksen aiheeni, kun viikottaisen Helsingin Sanomien Nyt-liitteen elokuvatähditykset selaan. Olen monesti miettinyt, millainen ihminen hän oikein onkaan, koska tähditystensä perusteella hänestä saa sellaisen käsityksen, että hän  suurin piirtein "vihaa" kaikkia nykyelokuvia. Olen miettinyt, että onko kyseessä kyllästyminen, vai tehdäänkö nykyisin oikeasti vain niin huonoja elokuvia? Vuonna 1941 syntynyt Maskula on tehnyt pitkän uran elokuvakriitikkona ja työskennellyt Turun Sanomissa jo vuodesta 1980. Osa meistä bloggareista ei ollut tuolloin vielä edes syntynyt ja itsekin olin tuolloin vasta 6-vuotias. Eipä meillä siis ole paljoa nokan koputtamista tuollaisen historian edessä. Wikipedian mukaan Maskula katsoo vuosittain 500- 1 000 elokuvaa, mikä on erittäin kunnioitettava määrä. Itse hädin tuskin pari sataa elokuvaa ehdin vuodessa katsomaan, ja sekin tuntuu jo suurelta määrältä! Tuo
Lisää >>