The Hangman's Joke

Parin vuoden takainen Kauhea kankkunen oli tuore yllättäjä komediarintamalla. Se oli teemaltaan aidosti hullu ja tarina oli toteutukseltaan loistava. Se nauratti oikeasti. Kauhea kankkunen 2 vie edellisestä osasta tutut miehet Thaimaahan viettämään tällä kertaa Stun ( Ed Helms ) häitä. Ja pitäähän sitä ennen häitä muutama olut ottaa poikien kesken... ja sittenpä käykin niin, että äijät heräävät rähjäisestä hotellihuoneesta keskeltä Bangkokia. Muisti on jälleen kadoksissa, samoin kuin on morsiamen pikkuvelikin. Stu, Phil ( Bradley Cooper ) ja Alan ( Zach Galifianakis ) lähtevät tuttuun tapaan metsästämään edellisen illan tapahtumia ja kerros kerrokselta tapahtumat alkavat jälleen raottua paljastaen kauhea totuuden, johon kuuluu myös edellisessä elokuvassa tavattu ADHD-korealainen Mr. Chow ( Ken Jeong ). Kauhea kankkunen 2 on lähes täysin edeltäjänsä toisinto. Hahmot ovat hieman muuttuneet, mutta pääpiirteissään mennään hyvin samalla kaavalla, mikä ei ole hyvä asia. Mikä naurat

Tamara Drewe pohjautuu Posy Simmondsin kirjoittamaan graafiseen romaaniin, josta kirjoittelin parisen viikkoa sitten. Sen on ohjannut Stephen Frears , mies hienojen elokuvien The Queen, Dirty Pretty Things ja High Fidelity takaa. Näin elokuvan kuitenkin heti kirjan lukemisen jälkeen seuraavana päivänä, enkä voinut olla koko ajan vertaamatta elokuvan tapahtumia kirjan tapahtumiin, mikä ehkä hieman laimensi intoani elokuvaa kohtaan. Tamara Drewe on tarina brittiläisestä pikkukylästä, jonka rutiineja saapuu sekoittamaan kuvankauniiksi plastiikkakirurgian avulla muuttunut Tamara Drewe ( Gemma Arterton ). Tamara sekoittaa kylän miesten päät ja saa nuoret tytöt kuiskimaan. Vahvimmin Tamaran läsnäolo vaikuttaa naisen kotitalon naapurissa sijaitsevan Beth Hardimentin ( Tamsin Greig ) yhdessä kirjailijamiehensä Nicholasin ( Roger Allam ) kanssa ylläpitämän majatalon elämään. Bethin apupoikana toimiva Andy ( Luke Evans ) muistaa yhteisen teinimenneisyyden Tamaran kanssa ja pyrkii tyt

Perhe on painajainen -elokuvasarja on edennyt kymmenessä vuodessa kolmanteen osaansa. Sarjan ensimmäinen osa oli ihastuttavan kaheli perhekohellus, jossa Ben Stillerin esittämä Greg Focker pyrki pääsemään tulevan appiukkonsa, entisen CIA-agentti Jack Byrnesin ( Robert De Niro ) kanssa sinuiksi. Sarjan kolmas osa on nimeltään Pienin painajainen perheessä (Little Fockers) ja voisi kuvitella, että se kertoo Fockereiden lapsista. Lapsiahan Gregillä ja hänen vaimollaan Pamilla ( Teri Polo ) toki on kaksin kappalein, mutta nämä keskenään hyvin erilaiset kaksoset jäävät kyllä elokuvassa aivan kokonaan taka-alalle. Elokuva keskittyy siihen, mistä sarjan edetessä suurin huumori on tähänkin asti saatu, eli Gregin ja Jackin suhteeseen. Heidän suhteensa on alkanut nimittäin lämmetä ja niinpä Jack kaksosten syntymäpäiväjuhlien aattona päättää ojentaa suvun päämiehen -Godfockerin- tehtävät Gregille. Greg hämmentyy tästä kovin, mutta lopulta ottaa kunnian vastaan juhlallisesti. Kapuloita

Jamie Reidyn omaelämänkerralliseen romaaniin löyhästi perustuva Love and Other Drugs sijoittuu 90-luvun puoliväliin, jolloin lääkejätti Pfizer julkisti lääkemarkkinat sekaisin pistävän pienen sinisen pillerin, Viagran. Reidy toimi tuolloin muutaman vuoden lääkkeen ykkösmyyjänä. Elokuvan Jamie Randall ( Jake Gyllenhaal ) on synnynnäinen myyntimies, joka kodinkoneliikkeestä saamiensa potkujen jälkeen suuntaa lääkemyyjäksi. Jamie päätyy kauppaamaan masennuslääke Zoloftia, mutta kilpailevan markkinajohtajan Prozacin ohi on vaikea päästä, varsinkin kun sen markkinoijana on häikäilemätön Trey Hannigan ( Gabriel Macht ). Kun myyntimiehen kykyjensä lisäksi hurmurina tunnettu Jamie kuulee uudesta lääkkeestä nimeltä Viagra, hän ilmoittaa heti haluavansa edustaa sitä. Tästä alkaa hänen uransa räjähdysmäinen nousukiito, sillä kaikki haluavat kokeilla uutta lääkettä. Samoihin aikoihin Jamie tapaa Maggien ( Anne Hathaway ), ihastuttavan avoimen, rehellisen ja seksistä pitävän naisen, johon

Niin Hollywoodissa kuin suomalaisessa olutpöytäkeskustelussakin ajatus avioliittoon kahlituista, omaa elämäänsä elämättömistä miehistä on lähes kyllästymiseen asti kulutettu vitsin aihe. Hall Pass - Lupa rellestää tarttuu aiheeseen avaamalla kahdelle keski-ikää lähestyvälle miehelle luvan rellestää viikon ajan ilman vaimoja ja avioliiton kahleita, ilman ehtoja ja kysymyksiä. Onko tämä paluu hurjaan ja vapaan seksin täytteiseen nuoruuteen vai onko todellisuus sittenkin jotain muuta kuin kuumat fantasiat? Farrellyn veljekset Bobby ja Peter ovat pitkään tehneet komedioita mitä eriskummallisimmista aiheista: milloin huumorin kohteena on rakkaus runsasmuotoiseen tyttöön ( Hal ja iso rakkaus ), siamilaiset kaksoset ( Stuck on You ) tai persoonallisuushäiriöstä kärsivä poliisi ( Me kaksi ja Irene ). Romanttinen komedia Sekaisin Marista (1998) on kuitenkin edelleen Farrellyjen uran huippu, eikä veljesten uusin aluevaltaus, hulvattoman kuuloinen Hall Pass - Lupa rellestää ohita sitä

Kenneth Branagh on ohjaajana parhaiten tunnettu arvostetuista Shakespeare-tulkinnoistaan (mm. Henry V , Paljon melua tyhjästä, Hamlet ). Taustansa vuoksi hän kuulosti hieman epäuskottavalta vaihtoehdolta ohjaamaan myyttistä, joskin Marvelin sarjakuvatehtaan popularisoimaa tarinaa ukkosenjumala Thorista. Lopputulos kuitenkin tekee kunniaa niin ikiaikaiselle jumaltarulle kuin sarjakuvallekin. Kolmiulotteisena julkaistava Thor ottaa pääasialliseksi tarinan kohteekseen isän ja pojan suhteen sekä veljeskateudesta juurensa juontavan hyvän ja pahan kamppailun. Sarjakuvan hengen mukaisesti tarina kulkee sekä visuaalisesti komeassa ja maagisessa Asgardin valtakunnassa että rahvaanomaisessa Maassa. Asgardissa tapahtuvissa kohtauksissa sekä kolmiulotteisuus että koko tarinan henki on parhaimmillaan, kun taas Maassa vietetyn ajan ympärille kiedottu tarina on puolestaan hieman hatara, vaikkakin hauska. Ukkosenjumala Thor ( Chris Hemsworth ) on nousemassa valtaistuimelle isänsä Odinin ( Anth

Kymmenen vuoden aikana nyt jo viidenteen osaansa ehtineessä Fast & Furious -sarjassa ei näy hidastumisen merkkejä. Fast & Furious 5 on aikaisemmille osille ominaiseen tapaan bensankatkuinen ja adrenaliinintäytteinen, mutta se -yllättävää kyllä- ei ole menettänyt otettaan eikä kaverihuumorin ryydittämää viehätystään. Jatkoakin vihjaillaan olevan edelleen tiedossa. Fast & Furious 5 jatkuu siitä, mihin edellinen elokuva päähenkilöt jätti. Hyväsydäminen rikollinen Dominic Toretto ( Vin Diesel ) on matkalla vankilaan kärsimään 25 vuoden tuomiotaan, kun hänen ystävänsä, entinen FBI-agentti Brian O’Conner ( Paul Walker ) ja sisarensa Mia ( Jordana Brewster ) saapuvat moottorit ärjyen pelastamaan päivän. Etsintäkuulutettujen karkulaisten matka käy Rio de Janeiron rähjäisiin faveloihin, missä he ryöstävät pari paikalliselle rötösherra Reyesille ( Joaquim de Almeida ) kuuluvaa luksusautoa ja päätyvät tämän suurennuslasin alle. Rioon saapuu myös FBI:n erikoisasiantuntija Hobb

Brittiläisen Kazuo Ishiguron kiiteltyyn romaaniin perustuva Ole luonani aina on yhtä aikaa kauhistuttava ja kaunis elokuva. Se kertoo ystävyydestä, rakkaudesta ja kateudesta kiedottuna järkyttävän salaisuuden -määrätyn kohtalon- ympärille. Vakavana draamana alkava elokuva yllättää aiheesta tietämättömän hienosävyisellä genren muutoksella. Mark Romanekin ( Tunnin kuva ) ohjaama Ole luonani aina kertoo Kathysta ( Carey Mulligan ), Ruthista ( Keira Knightley ) ja Tommysta ( Andrew Garfield ), jotka kasvavat yhdessä ja elävät koko lapsuutensa ulospäin aivan tavalliselta vaikuttavassa Hailshamin sisäoppilaitoksessa. Aikuisuuden kynnyksellä he kuitenkin saavat selville kylmäävän totuuden tulevaisuudestaan ja se varjostaa jokaisen elämää loppuun saakka. Elokuvasta on äärimmäisen hankala kertoa pilaamatta tarinan jännitettä, joka luo sen hahmojen ylle surullisuuden hunnun. Synkän taustatarinan etualalla kulkevat rakkaus, mustasukkaisuus ja kateus, inhimilliset sävyt, mutta katsoja alk

Duncan Jonesin vuonna 2009 ohjaama Moon (josta juttu täällä ) oli erittäin hieno esikoistyö, jolla ohjaaja piirsi nimensä minun mieleeni kertalinttuulla. Siksipä odotukset olivatkin melkoisen korkealla hänen seuraavan ohjaustyönsä Source Coden osalta. Source Code kertoo Colter Stevensista ( Jake Gyllenhaal ), sotilaasta, joka yllättäen kesken Afganistanin keikan herääkin itselleen vieraassa kehossa, kauniin naisen ( Michelle Monaghan ) kanssa junassa matkalla kohti Chicagoa. Junassa, joka piakkoin räjähtää terroristin asettaman pommin takia. Räjähdyksen jälkeen Stevens palaa omaan kehoonsa, joka on jumissa lentokoneen (??) raadossa jossakin päin maailmaa. Missä, siitä Stevensillä ei ole mitään tietoa, ja hänen ainoa yhteytensä ulkomaailmaan onkin vain toinen sotilas, Colleen Goodwin ( Vera Farmiga ), joka puhuu hänelle tietokoneen välityksellä. Stevensin tehtäväksi on annettu selvittää, kuka asensi pommin Chicagon junaan ja hänet lähetetään takaisin saman ihmisen kehoon, t

Yleisesti vallalla on käsitys, että käytämme hyväksemme vain murto-osaa aivojemme kapasiteetista. Millaista elämä olisi, jos saisimmekin käyttöön aivojemme koko potentiaalin? Kysymystä pohti Alan Glynn tieteisromaanissaan The Dark Fields , ja Rajaton on Neil Burgerin ( Silmänkääntäjä - The Illusionist ) tämän romaanin pohjalta ohjaama vauhdikas laatutrilleri. Eddie Morra ( Bradley Cooper ) on kirjailijaksi haikaileva luuseri, jonka kirja ei tahdo edistyä ja tyttöystävä Lindy ( Abbie Cornish ) päättää jatkaa elämäänsä ilman Eddietä. Miehen elämä polkee paikallaan ja parransänki näyttää päivä päivältä epäsiistimmältä. Sitten hän törmää kadulla entisen vaimonsa veljeen ( Johnny Whitworth ), joka tutustuttaa hänet käänteentekevään tieteelliseen keksintöön, lääkkeeseen, jonka avulla aivojen koko kapasiteetti voidaan ottaa käyttöön. Pieni kirkas nappi NZT:ta ja Eddie on kuin uusi mies. Cooperin sinisten silmien takana raksuttaa ja lujaa, kun Eddien aivot hurahtavat käyntiin täysteho

Tasa-arvoinen palkkaus sukupuolesta riippumatta ei ole tänä päivänäkään itsestäänselvyys, mutta vuonna 1968 oli tavallista, että naiset saivat työstään huomattavasti miehiä huonompaa palkkaa pelkästään sen takia että olivat naisia. Tänä keväänä Artisokka-festivaaleilla nähty, Nigel Colen ohjaama Tehtaan tytöt - Made in Dagenham on tarina taistelusta tasa-arvoisen palkkauksen puolesta. Pilke silmäkulmassa tehtynä kylläkin. Tavallinen työläisnainen, Rita O’Grady ( Sally Hawkins ) antaa äänen Dagenhamissa sijaistsevan Fordin autotehtaan naisille, jotka vaativat parannuksia työolosuhteisiinsa. Pyrkimystensä tiellä naisilla on vastassaan niin omat aviomiehensä kuin suuret yritysjohtajat, ja naisilta uhataan viedä kaikki. Ääni kuitenkin kuuluu työministeri Barbara Castlen ( Miranda Richardson ) kansliaan asti ja saa pari vuotta myöhemmin aikaan lakimuutoksen Iso-Britanniassa, ja myöhemmin monissa muissa länsimaissa. Tositapahtumiin perustuva Made in Dagenham on inspiroiva komedia pyr

Espanjalaisen Oskar Santosin esikoisohjaus Muiden hyväksi on sairaalamiljööseen sijoittuva kertomus rakkaudesta, yksinäisyydestä ja henkilökohtaisesta uhrautumisesta. Diego ( Eduardo Noriega ) on vakavasti sairaiden ja loukkaantuneiden osastolla työskentelevä lääkäri, joka on upottanut kykynsä tuntea empatiaa potilaitaan kohtaan syvälle sisimpäänsä, sillä kuoleviin potilaisiin kiintyminen aiheuttaa eron hetkellä liiallista tuskaa. Hänen oma elämänsä on luisumassa käsistä, sillä ero vaimosta ( Cristina Plazas ) uhkaa erottaa hänet myös teini-ikäisestä tyttärestä Ainhoasta ( Clara Lago ). Sitten sairaalaan tuodaan itsemurhaa yrittänyt, viimeisillään raskaana oleva Sara ( Angie Cepeda ). Kun Saran miesystävä Armand ( Carlos Leal ) ampuu ensin Diegoa ja sitten itsensä, lääkärin elämä saa kokonaan uuden suunnan, sillä hän saa tapahtumassa yliluonnollisen lahjan -tai kirouksen. Lopulta hän joutuu tekemään kivuliaan päätöksen suojellakseen rakkaimpiaan. Elokuvan on tuottanut maineikas e

Sara Gruenin romaaniin pohjautuva Vettä elefanteille on tarina sirkuksen mukana kiertävistä ja sen sykkeessä elävistä ihmisistä, niistä jotka todella rakastavat tekemäänsä, ja niistä, jotka rakastavat tekemäänsä rahaa. Elokuvan on ohjannut Francis Lawrence , jonka käsistä on aikaisemmin lähteneet mm. Keanu Reevesin tähdittämä asiallinen sarjakuvafilmatisointi Costantine (2005) sekä maailman viimeisestä ihmisestä koirineen kertova I am Legend (2007). Iäkäs Jacob ( Hal Holbrook ) seisoo kiinni menneen sirkuksen portilla yömyöhällä ja harmittelee sitä, että ei nähnyt itse show'ta. Hyväsydäminen sirkuksenjohtaja Charlie ( Paul Schneider ) ottaa äijän talteen ja saa siitä palkinnoksi kuulla uskomattoman tarinan vuosikymmenten takaa. Tuolloin nuori Jacob ( Robert Pattinson ) jää orvoksi ja joutuu jättämään eläinlääkäriopintonsa kesken. Sattuman kautta hän päätyy töihin sirkukseen, missä hänen tietonsa ja taitonsa eläinten kanssa eivät jää huomaamatta sirkuksen johtajalta August

Tällaisen ihastuttavan värikkään elokuvan pitäisi tulla Suomessa teattereihin talvella tai loppusyksyllä pahimpaan harmaaseen loska-aikaan piristämään arkea :) Rio on Ice Agen tekijöiden uusi animaatio ja se sijoittuu ihanan värikkääseen ja kauniiseen Rio de Janeiroon. Kaikki se värien kirkkaus yhdistettynä erittäin yksityiskohtaiseen piirrosjälkeen on tämän animaation parhautta, kuten myös mieltä samban tahtiin keventävä kokonaistunnelma. Rio kertoo poikasena kotimetsästään Brasiliasta salaa napatusta siniarasta nimeltä Blu, joka sattumien kautta päätyy Minnesotaan ja siellä nuoren Lindan lemmiksiksi. Vuodet kuluvat ja sademetsien värikkäät papukaijat muuttuvat salakaupan takia yhä vain harvinaisemmiksi ja lopulta paljastuu, että Blun arvellaan olevan lajinsa ainoa jäljellä oleva koiras. Lindan kirjakauppaan ilmestynyt brasilialainen lintututkija Tulio houkuttelee Lindaa tuomaan Blun Brasiliaan, jossa se voisi auttaa lajin säilymistä. Pienen pähkäilyn jälkeen Linda ja Blu mat

Voi Zack Snyder , minkä teit! Minä niin odotin, että Sucker Punch olisi ollut tyttöenergiaa täynnä oleva toimintafantasia, mutta sinä annoitkin meille pelkän teinipojille suunnatun märän päiväunen! Kahden tunnin mittaisen, raivostuttavan paljon hidastettuja kohtauksia sisältävän (visuaalisesti kylläkin kauniin) fantasian, jossa ei ole tarinaa nimeksikään, vaan pelkästään koulutyttömekoissa keikisteleviä typyköitä, joilla on aivan hurjan pitkät pidennykset silmäripsissään. Eih... Aika harvoin minä valitan elokuvasta näin, mutta tällä kertaa on ihan pakko, sillä Sucker Punch on (ainakin toistaiseksi) vuoden huonoin elokuva. Snyder, joka viimeksi antoi meille ihastuttavan Legendan Suojelijoista (juttu täällä ) ja sitä ennen mahtavan Watchmenin (juttu vanhassa blogissani täällä ) (ja noh, sitä ennen kamalan 300 ...), luo Sucker Punchissa mielikuvitusmaailmoja toistensa sisään ja näiden mielikuvitusmaailmoiden sisällä pornoleffaan paremmin sopivilla nimillä paiskattujen hahmojen k

Aikaisemmin dokumentteja ohjanneen Nanette Bursteinin esikoisohjaus fiktioelokuvien saralla on Drew Barrymoren ja Justin Longin tähdittämä yllättävänkin elämänmakuinen romanttinen komedia Kaukorakkautta - Going the Distance . Kaukorakkautta on tarina kahdesta aikuisesta ihmisestä, jotka sattuman kautta tapaavat New Yorkissa - ja ihastuvat. Erin (Barrymore) on kuitenkin Nykissä vain kesätöissä ja syksyn tullen palaa kotoisaan San Franciscoon. Suhdetta Erin ja Garrett (Long) päättävät kuitenkin jatkaa ja niin viuhuvat tekstiviestit mantereen yli kuukausien ajan ennen kuin pari taas tapaa toisensa fyysisesti. Elokuva käy läpi kaukorakkauden mukanaan tuomia ongelmia, mustasukkaisuutta ja kaiken voittavaa kaipuuta, mutta se myös tarkastelee henkilöitään yksilöinä. Erin, jo kerran elämässään kaiken miehen takia uhranneena naisena, on vihdoinkin löytänyt suunnan omalle elämälleen, mutta kapuloita rattaisiin lyö se, että uusi rakas asuu kaukana. Uhratako jälleen itsensä ja uransa rakk

Pleasantvillessa Tobey Maguire ja Reese Witherspoon näyttelevät Davidia ja Jenniferia, 90-luvulla eläviä sisaruksia, jotka vetäistään yllättäen mukaan 50-luvulle sijoittuvaan tv-sarjaan. Sarjan uskollinen fani David on asiasta huomattavasti innostuneempi kuin tapahtuman takia unelmien treffinsä missannut "paha tyttö" Jennifer. Pleasantvillessa kaikki on vanhanaikaista, mustavalkoisen mukavaa eikä kenelläkään ole ikävä olla. Ihmiset ovat naiveja kuin 50-luvun tv-sarjassa kuuluukin olla ja äidillä ( Joan Allen ) on aina sapuskaa tarjolla putipuhtaassa kodissaan kun isukki ( William H. Macy ) saapuu töistä kotiin huudellen ovelta "Honey, I'm home". Kukaan ei kyseenalaista sitä, että kaupungissa on vain kaksi katua eikä ulospääsyä. Ei ennen kuin David ja Jennifer tuovat mukanaan 90-luvun vapaat ajatukset ja kysymykset. Ennen pumpulissa eläneet Pleasantvillen asukkaat alkavat huomata, että voivat tuntea uskomattomia uusia tunteita, ja pikkuhiljaa mustavalkoin

Minusta ikivanhojen, kaikkien tuntemien satujen uudistaminen on ajatuksena oiva, ja olenpa itsekin joskus nuorempana harrastanut satujen uudelleenkirjoitusta omaksi huvikseni (ja kerran ihan lehteenkin asti, mutta siitä on kauan). Yksi yhteen alkuperäisen sadun kanssa uutta ei kuitenkaan kannata tehdä, vaan klassista taustaa vasten pitää sisällyttää jokin uusi juttu, jotta se jaksaisi kiinnostaa katsojia. Catherine Hardwicken ( Twilight ) ohjaama Punahilkka on goottisävyinen, nuorisolle suunnattu fantasiasatu kylästä, jota täyden kuun aikaan terrorisoi ihmissusi. Vuosien ajan kyläläiset ovat lepyttäneet sutta tarjoamalla sille kylän aukiolla eläinuhreja samalla kun itse linnoittautuvat koteihinsa. Tähän asti uhraukset ovat riittäneet, mutta sitten yllättäen läheiseltä niityltä löytyy nuori tyttö kuoliaaksi raadeltuna. Tytön isän, Cesairen ( Billy Burke ) johdolla kyläläiset vaativat kostoa ja lähtevät asein varustettuna vaatimaan suden päätä vadille. Susi löytyykin ja pää joutuu

Sanottakoon nyt ensin, että minähän rakastan luontodokumentteja. Kai se johtuu siitä, että olen entinen biologi ja edelleenkin kai jonkinasteinen viherpiiperö. Uljas villi luonto ja sen eläimet ovat vaan usein mahtavampia kuin hienoinkaan fantasia. Tämän todistaa taas kerran Jacques Perrinin ja Jacques Cluzaudin (aikaisemmissa meriiteissään mm. Siivekäs muutto ) uusi valtameridokumentti Oceans . Vaikka kuvittelisit nähneesi jo kaiken kuvattavan arvoisen valtameristämme, katso Oceans ja mieti uudestaan. Tuijotin nimittäin itsekin silmät ymmyrkäisinä kun miljoonat ja taas miljoonat ravut kiipesivät toistensa niskaan jossakin syvällä meren alla. Siitä tuli mieleen Taru sormusten herrasta ja örkkejä kuhiseva Rautapiha. Yläkuvassa nähtävä ihmisen kohtaaminen hain kanssa on dokumentissa kuvattu huikean kauniisti - sukeltaja nimittäin ui todella pitkään ihan kosketusetäisyydellä merien suuresta ja pelottavasta tappajahaista. Nämä kaksi lipuvat meren syvyyksissä rinnakkain, ihan kai

Allen Ginsbergista ja hänen aikoinaan rajoja rikkoneesta Huuto -runostaan sekä sen synnyttämästä oikeusjutusta kertova elokuva Howl - Huuto on jännittävä sekoitus elämänkertaa, oikeussalidraamaa ja animaatiota. James Franco on Ginsberg, identiteettiään etsivä mies, joka löytää oman tiensä selittäessään itseään, elämäänsä ja koko maailmaa runollisesti. Hän kirjoittaa elämästään runon nimeltä Huuto . Tämä runo oli 50-luvulla kaikkea muuta kuin sellaista, mihin sen aikaiset kuulijat olivat tottuneet. Se rikkoi rajoja sekä kielellisesti että runollisesti, ärsytti seksuaalisella sisällöllään konservatiivisia ihmisiä ja lopulta kirvoitti oikeusjutun, jonka avulla runo pyrittiin vetämään pois markkinoilta, koska sen sanottiin turmelevan ihmisiä ja että sillä ei ollut kirjallista merkitystä. Howl - Huuto tarkkailee oikeussalidraamaa, mutta palaa välillä nuoren Ginsbergin maailmaan, jossa homoseksuaaliksi tunnustautunut mies etsii paikkaansa maailmassa. Suuri osa elokuvaa kuitenkin käyt