Inhimillinen Morrison - When you're strange (2009) (****)


Tom DiCillon ohjaama dokumentti legendaarisesta The Doorsista ja sen vielä legendaarisemmasta nokkamiehestä Jim Morrisonista on inhimillinen katsaus elämää suuremman rokkitähden elämään. Se sisältää ennen julkaisematonta, Morrisonin itsensä elokuvaopiskelijana kuvaamaa materiaalia, jota dokumentin maailmanensi-illassa Sundancen elokuvafestivaaleilla oltiin epäilty huijaukseksi.

Dokumentti seuraa Morrisonin elämää ujosta elokuvaopiskelijasta koko maailman palvomaksi idoliksi ja esittää draaman kaaren nuorukaisesta Liskokuninkaaksi ja aina Pariisin Père-Lachaiselle saakka. Dokumentin kertojaäänenä kuullaan Johnny Depp.

Erittäin hyvää tässä dokumentissa on se, että Morrisoniin yleensä kohdistuva henkilöpalvonta ei korostu, vaan tilaa annetaan ihmiselle, joka ei välttämättä ollut kovin helppo tapaus läheisilleen - miehelle, jonka kaikki huume- ja viinasekoilut eivät olleet cooleja, vaan pikemminkin säälittäviä ja suoraan sanoen inhimillisiä. Ja kun ajattelee, miten järkyttävän nuori Morrison olikaan uransa huipulla...

Morrisonin kiivas elämä on dokumentin pääosassa, mutta tilaa saa myös Doorsin upea musiikki ja sen luominen - sekä luomisen tuska. Itselleni dokkarissa tuli Doorsista yhtyeenäkin paljon uutta ja muusikoiden juurista sekä heidän taustojensa vaikuttamisesta omaperäisen musiikin syntyyn annetaan mielenkiintoista tietoa. Tilaa annetaan hieman myös kitaristi Robby Kriegerille, joka oli vastuussa suurimmasta osasta Doorsin hiteistä, mutta Ray Manzarek ja John Densmore jäävät kovasti taustalle.

Dokumentista puuttuvat kokonaan tyyppilliset puhuvat päät ja tarina on kasattu alkuperäismateriaalista, Doorsin musiikista ja kertojaäänestä. Tämä tekee siitä elokuvamaisemman seurata verrattuna siihen, että mukana olisi haastattelu toisensa jälkeen.

Pidin kovasti vuonna 1991 ilmestyneestä Oliver Stonen ohjaamasta fiktiivisestä The Doors -elokuvasta, jossa Morrisonia ansiokkaasti esittää Val Kilmer, mutta vanhana Doors-fanina nautiskelin sydämeni kyllyydestä tästä aidosta materiaalista. Suosittelen kaikille, joiden sydän hypähtää Doorsin musiikin alkaessa soida radiossa.

 Tuomio: *****

F A C T  F I L E:
Alkuperäinen nimi: When you're strange
Ohjaus ja käsikirjoitus: Tom DiCillo
Pääosissa: Johnny Depp (kertoja), Jim Morrison, John Densmore, Robby Krieger, Ray Manzarek
Valmistusmaa: USA 2009
Genre: dokumentti
Ensi-ilta: 2. heinäkuuta 2010
IMDb
Traileri >>

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Olen aina silloin tällöin kirjoitellut tässä blogissa naisen asemasta elokuvassa ja naishahmoista yleensäkin. Jokin aika sitten kirjoittamani jutun jälkeen Cinefiliaan Jutta esitteli minulle aikaisemmin tuntemattoman Bechdelin testin , jonka avulla voi tutkiskella, millä tavalla naishahmot elokuvassa esitellään. Idea oli sen verran mielenkiintoinen, että halusin esitellä sen myös täällä, sillä aloin heti käyttää sitä katsomissani elokuvissa. Itseään kunnioittavan naisen näkökulmasta tulokset eivät ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia... Eli kun katsot mitä tahansa elokuvaa, kysy itseltäsi: Onko elokuvassa vähintään 2 naishenkilöä joilla on nimet? Puhuvatko he keskenään? Onko puheenaiheena jokin muu kuin miehet? Ovat muuten todella harvassa ne Hollywood-elokuvat -varsinkin lapsille suunnatut- jotka läpäisevät tämän testin. Olenkin usein miettinyt (ja kirjoitellutkin siitä), että millaisen kuvan naisen asemasta lapset saavat näiden miespainotteisten elokuvien perustee
Lisää >>

Elokuva-arvostelu: Kuninkaan puhe - The King's Speech (2010)

Kuva
Tom Hooperin ohjaama Kuninkaan puhe alkaa äärimmäisen vaivaannuttavalla kohtauksella. Siinä Englannin kuninkaan Yrjö V:n toinen poika, Yorkin herttua ( Colin Firth ) astelee hitaasti monituhatpäisen yleisön eteen asetetulle mikrofonille. Fokus on vanhanaikaisessa mikrofonissa. Herttua kävelee mikrofonille, avaa suunsa -tässä vaiheessa jännitys muuttuu käsinkosketeltavaksi - eikä saa sanottua sanaakaan. Herttua - Albert, tuttavallisemmin Bertie - on änkyttänyt noin 5-vuotiaasta saakka, mutta ongelma siitä alkaa syntyä vasta teknisen vallankumouksen, radion yleistymisen jälkeen. Vanhan kuninkaan ( Michael Gambon ) kunto ei ole enää parhaimmillaan ja tuleva kuningas Edward, herttuan vanhempi veli ( Guy Pearce , joka oikeasti on seitsemän vuotta Firthiä nuorempi) huitelee maailmalla miten sattuu ja jättää julkiset velvollisuudet veljensä hoidettavaksi - niin myös puheiden pitämiset koko kansalle. Herttuan vaimo ( Helena Bonham Carter ) etsii apua miehensä ongelmaan puheterapeutilta t
Lisää >>

Tapani Maskulan haastattelusta Filmihullussa 5-6/2010

Kuva
Turun Sanomien elokuvakriitikko Tapani Maskula on ollut pitkän aikaa henkilökohtainen ihmetyksen aiheeni, kun viikottaisen Helsingin Sanomien Nyt-liitteen elokuvatähditykset selaan. Olen monesti miettinyt, millainen ihminen hän oikein onkaan, koska tähditystensä perusteella hänestä saa sellaisen käsityksen, että hän  suurin piirtein "vihaa" kaikkia nykyelokuvia. Olen miettinyt, että onko kyseessä kyllästyminen, vai tehdäänkö nykyisin oikeasti vain niin huonoja elokuvia? Vuonna 1941 syntynyt Maskula on tehnyt pitkän uran elokuvakriitikkona ja työskennellyt Turun Sanomissa jo vuodesta 1980. Osa meistä bloggareista ei ollut tuolloin vielä edes syntynyt ja itsekin olin tuolloin vasta 6-vuotias. Eipä meillä siis ole paljoa nokan koputtamista tuollaisen historian edessä. Wikipedian mukaan Maskula katsoo vuosittain 500- 1 000 elokuvaa, mikä on erittäin kunnioitettava määrä. Itse hädin tuskin pari sataa elokuvaa ehdin vuodessa katsomaan, ja sekin tuntuu jo suurelta määrältä! Tuo
Lisää >>