Brighton Rock (2010) (***)


Ensi perjantaina maailmanensi-iltansa myös Suomessa saava, Graham Greenen romaaniin perustuva Brighton Rock on uudistettu versio vuonna 1947 julkaistusta samannimisestä elokuvasta. Nuoren ja rikollisen Pinkie Brownin kengissä nähdään Richard Attenboroughin jalanjäljissä Sam Riley, joka muistetaan muutaman vuoden takaisesta roolistaan Joy Divisionin legendaarisena Ian Curtisina elokuvassa Control.

Uusi Brighton Rock sijoittuu 1960-luvulle nuorisohuliganismin aikaan. Merellisessä Brightonissa kaksi kilpailevaa rikollisliigaa, jotka kuvittelevat olevansa isojakin mafiosoja suojelurahoja kerätessään, menee kilpailussaan liian pitkälle ja toisen joukon nokkamies saa surmansa.

Tapon tehnyt Hale (Sean Harris) kokee itse saman kohtalon ja koston kierre on valmis. Halen raa'an murhan ainoa todistaja on nuori tarjoilijatyttö Rose (Andrea Riseborough), jolta Hale päätyi pyytämään viime hetkinään epätoivoisena apua. Surmaaja on nuori ja kunnianhimoinen Pinkie (Riley), joka päättää ottaa jenginsä johtajuuden käsiinsä ja joka on valmis tekemään mitä tahansa kunniansa ja henkensä säilyttääkseen. Niinpä hän viettelee Rosen, jotta tämä ei ainakaan todistaisi häntä vastaan.

Rose on nuori, viaton ja tyhmä, ja rakastuu kapinalliseen Pinkieen päätäpahkaa. Pinkie puolestaan on kova, ilmeetön ja ankara, eikä anna oikein mitään syytä Rosen ehdottomalle rakkaudelle. Rosen esimies, tiukka Ida (ihastuttava Helen Mirren) selvittää vanhan ystävänsä Halen surmaa ja kun paljastuu, että Rose tapailee murhaajaa, Ida päättää ottaa ohjat käsiinsä.

Brighton Rock on rankka, kylmä ja -kuten Bubble osuvasti omassa kirjoituksessaan mainitsi- iloton. Sen mustavalkoisiin hahmoihin on erittäin vaikea samaistua, mutta vaikka hahmot eivät positiivisia tunteita herätäkään, ne herättävät kuitenkin tunteita. Rose tuntuu sokeassa rakkaudessaan välillä niin tyhmältä, että häntä tekisi mieli ravistella. Tuossa roolissaan kirkassilmäinen Riseborough tekee erittäin uskottavaa työtä, samoin kuin tekee myös Riley. Ilmeetön, synkkä ja vihainen Pinkie ei ole ollenkaan mukava mies, ja Riley rakentaa hänestä sellaisen täydellisyyttä hipoen.

Väreiltään ja tunnelmaltaan Brighton Rock huokuu englantilaisen merenrantakaupungin kosteutta ja harmautta, mutta myös mereltä tuulevan viiman uudistavaa voimaa. Yksi erittäin hieno kohtaus on pitkä ja yhtenäinen kuvaus kaupungin laiturilla - ensiksi kamera seuraa laiturilla rantaan päin juoksevaa Halea, sitten se siirtyy kuvaamaan laiturin alla piileskelevää Pinkietä ja lopulta heidän kohtaamistaan. Yhtenäisellä ajolla on saatu aikaan piinaavan jännittävä kokonaisuus.

Brighton Rock ei ole hyvän mielen elokuva. Olin kuitenkin tyytyväinen loppuratkaisuun, sillä sen verran romantikon vikaa minussa kuitenkin on :)

Tuomio: ★★★★★

F A C T   F I L E:
Alkuperäinen nimi: Brighton Rock
Ohjaus:  Rowan Joffe
Käsikirjoitus: Rowan Joffe, perustuu Graham Greenen romaaniin
Pääosissa: Sam Riley, Andrea Riseborough, Helen Mirren, John Hurt, Andy Serkis, Sean Harris
Valmistusmaa: UK 2010
Genre: rikos / draama
Ikäraja: 13
IMDb

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Elokuva-arvostelu: Kuninkaan puhe - The King's Speech (2010)

Tapani Maskulan haastattelusta Filmihullussa 5-6/2010