Harry Potter ja Kuoleman varjelukset, osa 1 (2010) (***)


Sanottakoon nyt heti aluksi, että niin paljon kuin Harry Potter -sarjasta pidänkin, en ollut hirvittävän tyytyväinen sarjan viimeiseen osaan kirjana. Aikaisempiin kirjoihin verrattuna siinä on aivan liikaa epämääräistä haahuilua (sivukaupalla) ja haahuiluun suhteutettuna liian yllättäviä ja perustelemattomia hahmojen ahaa-elämyksiä. Tuon tiiliskivimäisen kirjan elokuvatuottajat päättivät pätkäistä kahdeksi erilliseksi elokuvaksi, mikä toisaalta on hyvä asia, koska saamme nauttia Pottereista yhden elokuvan verran enemmän ja kirjan tapahtumia saadaan kerrottua tarkemmin, mutta toisaalta taas huono asia, sillä kirjan turhanpäiväinen haahuilu siirtyy siinä samalla myös valkokankaalle.

Harry Potter ja Kuoleman varjelukset, osa 1 lähtee siitä, kun Harry jättää kotina pitämänsä talon taakseen ja aloittaa elämänsä aikuisena velhona. Aikuisuuteen -velhomaailmassa tämä tarkoittaa 17-vuoden ikää- siirtyminen tarkoittaa myös sitä, että Harryn äidin kuolemassa pojan päälle langennut suojeluloitsu raukeaa ja näin ollen hän on vapaampaa riistaa lordi Voldemortille.

Harry (Daniel Radcliffe), Hermione (Emma Watson) ja Ron (Rupert Grint) matkaavat Tylypahkan koulun sijasta lunastamaan Dumbledorelle antamaansa lupausta, eli etsimään Voldemortin (Ralph Fiennes) sielunsa palasista tekemiä hirnyrkkejä ja tuhoamaan ne. Koska he samalla he joutuvat pakoilemaan sekä kuolonsyöjiä että taikaministeriön sekopäitä, etsintä ei ole mitenkään helppo. Matkalla myös ystävyyden kestävyys pannaan varsinaiselle koetukselle.

Samoin kuin kirjatkin, myös elokuvat synkkenevät osa osalta. Kuoleman varjelukset, osa 1 on erittäin synkkä, eikä siinä ole kovinkaan monta pilkahdusta huumoria. Joka puolella kuolonsyöjät kylvävät kuolemaa ja tuhoa, läheistensä hyvinvoinnista ei voi olla ollenkaan varma ja päähahmojen on pakko tehdä kipeitä ratkaisuja rakkaittensa suojelemiseksi. Tämä synkkyys ja ahdistus välittyy myös elokuvasta erinomaisesti.

Kuoleman varjelukset, osa 1 on tarinallisesti uskollinen alkuperäismateriaalille jopa niin, että ainoa asia, mitä jäin kaipaamaan, oli Dumbledoren taustojen jättäminen kokonaan pois. Minulla on kuitenkin sellainen aavistus, että siihen saatetaan palata sarjan viimeisessä osassa. Ainakin toivon niin.

Kirjalle uskollisuus on myös taakka. Vaikka kaksi ja puoli tuntia hujahtavat elokuvaa katsellessa yllättävänkin kivuttomasti ja lopputekstien rullatessa tunsin oloni viihdytetyksi, aloin kuitenkin jälkeenpäin mielessäni kritisoida näkemääni. Elokuvan kestoon on mahdutettu yllättävän vähän toimintaa ja yllättävän paljon sitä mainitsemaani haahuilua, joka ei vie tarinaa yhtään eteenpäin. Näytetään Harry ja Hermione telttailemassa siellä ja telttailemassa täällä, kuvataan vähän kauniita maisemia ja kävellään edestakaisin. Varsinaiset tapahtumat tuntuvat kuin pieniltä sydämen lyönneiltä muuten tasaisessa EKG:ssä, sillä yhtäkkiä kaiken keskelle heitetään esimerkiksi Lunan isä (Rhys Ifans) ja annetaan ymmärtää hänellä olevan hieman isompikin rooli tarinassa, mutta saman tien hypätään muualle. Haahuilusta ja maisemien kuvailusta olisi voinut leikata hieman isomman siivun varsinaisille asioille sekä hahmojen taustoille ja motiiveille.

Potter-fanille tämä on kuitenkin yksi askel kohti tarinan lopullista päätöstä, mahdollisuus seurata rakastettujen ja vihattujen hahmojen elämää pienen hetken eteenpäin matkalla vääjäämättömään päätökseen, joka nähdään sitten ensi kesänä .


Tuomio: ★★★★

F A C T   F I L E:
Alkuperäinen nimi: Harry Potter and the Deathly Hallows, part 1
Ohjaus: Davis Yates
Käsikirjoitus: Steve Kloves, perustuu J.K. Rowlingin romaaniin
Pääosissa:  Daniel Radcliffe, Emma Watson, Rupert Grint, Bonnie Wright, Alan Rickman, Bill Nighy, Ralph Fiennes, Helena Bonham Carter, Rhys Ifans
Valmistusmaa: UK / USA 2010
Genre: fantasia / seikkailu
IMDb
Traileri >>

Kuvat: © 2010 Warner Bros. Ent. Harry Potter Publishing Rights © J.K.R.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Elokuva-arvostelu: Kuninkaan puhe - The King's Speech (2010)

Tapani Maskulan haastattelusta Filmihullussa 5-6/2010