The Hangman's Joke

Uuden vuoden lupauksenani aloin käydä läpi IMDb:n Top 250 -listaa vuoden aikana ja katsoa siitä vuoden loppuun mennessä suurimman osan. Alkuperäinen suunnitelmani oli, että vuoden lopussa listalta olisi katsottuna vähintään 90%, mutta koska lista elää koko ajan, en enää pidä niin tiukasti kiinni tuosta prosenttimäärästä. Pääasia on kuitenkin se, että katsoisin niitä vanhoja klassikoitakin, joita tuolla listalla paljon on ja joita en ole vielä saanut aikaiseksi katsottua. Vuoden alussa olin nähnyt silloiselta listalta 162 elokuvaa. Nyt, huhtikuun alussa Facebookin Twofifty -sovelluksessa on merkittynä 171 katsottua elokuvaa. IMDb:n listahan tosiaankin elää koko ajan ja osa katsotuista tippuu välillä listalta pois, ja osa nousee sinne takaisin. Mutta niihin katsottuihin... Charles Chaplin ja Jackie Coogan isänä ja poikana Charles Chaplinin elokuvia toki ovat katsoneet kaikki. Niin olen minäkin, mutta koska olen suurimman osan katsonut joskus nuorena televisiosta, en muista en

Akira Kurosawan Seitsemän samuraita on elokuvahistorian suurimpia seikkailuelokuvien klassikoita. Elin monta monituista vuotta ikävän sivistymättömyyden tunteen vallassa, kun en elokuvaa saanut katsotuksi, mutta nyt vihdoinkin tuo ammottava aukko elokuvasivistyksessäni on paikattu. Elokuvan katsomiseen kului kaksi päivää, sillä en ollut tajunnut sen olevan niinkin pitkä - lähes 3 ja puoli tuntia eli sitä ei ihan tyttären yksien päiväunien aikana katsottukaan ;-) Seitsemän samuraita kertoo 1500-luvulle sijoittuvan eeppisen tarinan, jossa pieni kyläpahanen joutuu rosvojen kynsiin ja menettää satonsa sitä mukaa, kun maanviljelijät sitä saavat kerättyä. Kun eräs viljelijä kuulee salaa rosvojen suunnittelevan paluuta seuraavan sadonkorjuun jälkeen, kyläläiset päättävät panna ryöväreille hanttiin. Epätoivoinen köyhä kylä päättää yrittää palkata samurain tai pari suojelemaan kyläänsä. Ruokapalkalla työskentelevien samuraiden löytäminen ei ole kovin helppoa, sillä useimmat ovat ylpeitä

Syyskuussa menehtyneen Tony Curtisin tähdittämä, Alexander Mackendrickin ohjaama Menestyksen huuma - Sweet Smell of Success vuodelta 1957 on yksi kaikkien aikojen arvostetuimpia film noireja. Se on kertomus vallasta ja vallanhimossaan äärimmäisyyksiin menevistä ihmisistä. Burt Lancaster on J.J. Hunsecker, New Yorkin arvostetuin kolumnisti, jonka kolumniin pääseminen voi tarkoittaa joko tietä huipulle tai nopeaa romahdusta alas. Hänen liuhu PR-miehensä Sidney Falco (Curtis) pelaa ensisijaisesti omaan pussiinsa, ja kaivaessaan hyviä kolumnin aiheita rahastaa myös siinä sivussa hiukkasen. Kun Hunsecker yhtäkkiä päättääkin lopettaa kirjoittamisen Falcon antamista aiheista, kuuluisuudestaan Falcolle jo etukäteen maksaneet asiakkaat eivät ole kovin tyytyväisiä. Hunseckerin kauna Falcoa kohtaan johtuu kolumnistille kaikki kaikessa olevasta sisaresta Susanista ( Susan Harrison ), jonka seurustelu jazz-muusikon ( Martin Milner ) kanssa Falcon oli tarkoitus sabotoida. Alkaa kissa ja hiiri

Billy Wilder -elokuvien katselu jatkui romanttisella draamakomedialla Berliinin raunioitten keskellä (A Foreign Affair) , jota sotaan kytkeytyvästä aiheestaan huolimatta tähdittää kaksi upeaa naista - Jean Arthur ja Marlene Dietrich . Elokuva sijoittuu sodan jälkeiseen Berliiniin ja käytännöllisesti pommitetun kaupungin raunioiden keskelle. Kaupunkiin majoittuneet Yhdysvaltain armeijan joukot alkavat lipsua moraalissaan kaiken puutteessa elävien saksalaisten keskellä - yhdellä suklaapatukalla kun saa ostettua ihmeitä. Yhdysvaltain kongressi lähettää edustuston tutkimaan miestensä moraalia. Miesvaltaisessa lähetystössä on mukana vain yksi nainen, Iowasta kotoisin oleva neiti Frost (Arthur), jonka täräkkä asenne vastaa koko läjää tossukoita miesedustajia. Nuttura tiukalla kulkeva Frost näkee kaikkialla moraalin rappiota, ja ottaa silmätikukseen kapakkalaulaja Erikan (Dietrich), jolla huhutaan olevan suhde amerikkalaisen upseerin kanssa, mutta myös kyseenalainen menneisyys Hitlerin lä

Toinen tämän viikon Wilder-klassikko on Jack Lemmonin ja Shirley MacLainen tähdittämä komedia Poikamiesboksi (The Apartment) vuodelta 1960. Tämäkin elokuva voitti läjän Oscareita - viisi kaikenkaikkiaan, mm. parhaan elokuvan, ohjauksen ja käsikirjoituksen palkinnot. Lemmon on C.C. Baxter, suuressa firmassa työskentelevä duunari, jonka etu työpaikallaan on se, että hän lainaa omaa asuntoaan firman isokenkäisille paikaksi, jossa nämä voivat tavata tyttöystäviään omilta vaimoiltaan salassa. Lopulta homma alkaa lipsua käsistä, eikä Baxter tahdo päästä kotiinsa enää ollenkaan. Ulkona kärvistellessään hän vilustuu ja työteho kärsii, mutta kun hän päättää tehdä asiasta lopun, tarjolla oleva ylennys kuitenkin houkuttaa liikaa. Omaa elämää Baxterilla ei suuremmin ole, ennen kuin hän ihastuu hissiä kuljettavaan neiti Kubelikiin (MacLaine). Siinäpä sitten onkin pähkinä purtavaksi, sillä neidillä on salainen rakastaja - ja eräänä iltana hän löytyy makaamasta Baxterin asunnolta epäonnisten

Aloin jokin aika sitten käydä läpi Billy Wilderin elokuvia (tai ainakin osaa niistä), koska olin nähnyt niitä aivan liian vähän, mutta kuitenkin pitänyt aina näkemistäni. Nyt vuorossa oli vuodelta 1945 Tuhlattuja päiviä (The Lost Weekend) - neljä Oscaria (mm. paras elokuva, ohjaus ja miespääosa) aikoinaan voittanut film noir.   Löysin kirjastosta myös Wilderin edellisen elokuvan, 7 Oscarin ehdokkaan (joista elokuva ei kuitenkaan voittanut yhtäkään) Nainen ilman omaatuntoa (Double Indemnity) , mutta se oli niin huonossa kunnossa, ettei suostunut soittimessani pelittämään. Se sitten harmillisesti jäi näkemättä tällä kertaa. Tuhlattuja päiviä sijoittuu yhteen viikonloppuun, jolloin Donin ( Ray Milland ) on tarkoitus lähteä veljensä ( Phillip Terry ) kanssa rentouttavalle viikonloppureissulle maaseudun rauhaan. Kirjailijana epäonnisella Donilla on kuitenkin ongelma, alkoholiongelma, eikä hän malta jättää pulloaan ja myöhästyy matkasta. Viikonlopun aikana hän käy läpi alkoholistin elä

Jokin aika sitten eräs toimittajatuttavani hehkutti kovasti näkemäänsä Billy Wilderin elokuvaa Ace in the hole ja sai minutkin innostumaan siitä. Olen pitänyt kaikista näkemistäni Wilderin tuotoksista, mutta niitä on näkemättä vielä aika monta. Siksipä olin innoissani, kun Ace in the hole löytyi näppärästi kirjastosta. Olen aikaisemmin iloinnut kirjaston tarjonnasta varsinkin tällaisten klassikoiden suhteen, ja taas voin antaa yhden pisteen lisää Suomen toimivalle kirjastolaitokselle! Ace in the hole kertoo uutistoimittaja Chuck Tatumista ( Kirk Douglas ), joka on saanut potkut useammasta kuin yhdestä sanomalehdestä, milloin juopottelun, milloin pomon vaimon vikittelyn takia. Hän rantautuu Albuquerqueen ja myy itsensä töihin paikalliseen sanomalehteen, tarkoituksenaan etsiä juttu, joka nostaa hänet maan halutuimpien toimittajien joukkoon. Pienessä kaupungissa ei kuitenkaan paljoa tapahdu ja vuoden jälkeen turhautunut Chuck meinaa heittää kirveen kaivoon. Sitten se tapahtuu - l

Tieteiselokuvien äiti, saksalaisen Fritz Langin ohjaama Metropolis on pitkään kaivertanut mieltäni, sillä elokuvasivistyksessäni on ollut tämän klassikon kokoinen ammottava aukko. Viime viikolla älysin katsastaa, että olisikohan tätä kirjastosta saatavilla ja siellähän se oli. Nyt siis vihdoin voin huokaista helpotuksesta ja sanoa vihdoin nähneeni tämän sci-fin uranuurtajan. Vuonna 1927 tehty mustavalkoinen ja mykkä Metropolis ei ole säilynyt kokonaisena, vaan siitä löydetyistä osasista kootusta restauroidusta versiosta puuttuu palasia. Nämä palaset on korvattu selittämällä puuttuvat kohtaukset tekstein, jotka on erotettu alkuperäisistä väliteksteistä erilaisella fontilla. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta katsontakokemukseen. Metropolis on Joh Fredersenin ( Alfred Abel ) rakentama tulevaisuuden kaupunki, joka jakaantuu selkeästi kahtia koneita käyttäviin, maan alla työskenteleviin työläisiin sekä juhlivaan ja elämästä nautiskelevaan ylöluokkaan. Kun Fredersenin poika Fr