The Hangman's Joke

Cannesin elokuvajuhlille natsikommenttiensa takia porttikiellon saaneen tanskalaisen Lars von Trierin Melancholia haastaa katsojansa. Se antaa mutusteltavaa pitkäksi aikaa, eikä siltikään täysin avaudu. Se ehkä pitää nähdä toisen kerran. Melancholia on sekoitus pikselintarkkaa, maalauksellista fantasiaa ja käsivarakameralla kuvattua draamaa. Se kertoo maapalloa lähestyvästä Melancholia-nimisestä planeetasta, jonka radan on laskettu kulkevan aivan oman planeettamme vieritse. Samalla se seuraa perheen omaa sisäistä melankoliaa kahden sisaren näkökulmista, ensimmäisessä osassa Justinen (roolistaan Cannesissa palkittu Kirsten Dunst ) häiden katalysoimaa masennusta ja toisessa osassa puolestaan Clairen ( Charlotte Gainsbourg ) ahdistusta tämän pelätessä Melancholian mahdollisesti aiheuttamaa maailmanloppua. Elokuvan melankolia korostuu Justinen häissä. Kaikki alkaa hieman hassusti, kun Justinen ja hänen vastavihityn aviomiehensä Michaelin ( Alexander Skarsgård ) limusiini jumittaa t

Mikaela Cheap Thrills -blogissaan uutisoi eilen, että Anne Ricen alunperin kirjoittamalle vampyyrikronikalle olisi mahdollisesti tulossa jälleen elokuvallista jatkoa, ja että vampyyri Lestatin rooliin olisi Tom Cruisen ja Stuart Townsendin jälkeen huhujen mukaan astumassa Robert Downey Jr . Roolituksesta oltiin monta mieltä ja keskustelua teeman ympärille syntyi sen verran paljon, että minun täytyi itsekin katsoa Veren vangit vuosien tauon jälkeen muistia verestääkseni. Oscar-voittaja Neil Jordanin ( Crying Game ) ohjaaman vampyyridraaman viimekertaisesta näkemisestä on ainakin 10 vuotta. Dvd on ollut hyllyssäni vuosikausia, mutten muista koskaan sitä omaa kappalettani katsoneeni, jostain kumman syystä. Elokuvasta päällimmäisenä minulla oli jäänyt mieleen pikkuruisen Claudian, jota ihastuttava nuori Kirsten Dunst ansiokkaasti esittää, kohtalo. En tarkoita tällä nyt sitä hänen lopullista kohtaloaan, vaan sitä, kuinka hänestä pienenä lapsena tehtiin vampyyri, eikä hän koskaan