The Hangman's Joke

James Mangold tunnetaan mm. mielisairaaladraaman Girl, interrupted (1999), romcomin Kate & Leopold (2001), Johnny Cashista kertovan biografian Walk the line (2005) ja länkkärin 3:10 to Yuma (2007) ohjaimista sekä myös useimman näistä kynäilystä. Tällä kertaa hän on tarttunut ohjaamaan toimintakomediaa, johon pääosiin on kiinnitetty kaksi valovoimaista tähteä Tom Cruise ja Cameron Diaz . Cruise on Roy Miller, agentti, joka "vahingossa" törmää lentokentällä automekaanikko-Juneen (Diaz), joka on matkalla siskonsa häihin. Sattumalta he ovat myös menossa samalle lennolle, jolle pääsy Junelta kuitenkin naisen suureksi harmiksi evätään - aivan viime minuuteille. Kun June lopulta pääsee lennolleen, koneessa on vain Roy sekä muutama muu mies. Muka "ylibuukattu lento". Roy on erittäin ystävällinen Junelle ja sinkkunaisen hormonit alkavat hyrrätä. Nenänpuuteroimisreissun aikana Roy kuitenkin ehtii päästää päiviltä kaikki muut lentomatkustajat... sekä miehistönkin.

Mikaela Cheap Thrills -blogissaan uutisoi eilen, että Anne Ricen alunperin kirjoittamalle vampyyrikronikalle olisi mahdollisesti tulossa jälleen elokuvallista jatkoa, ja että vampyyri Lestatin rooliin olisi Tom Cruisen ja Stuart Townsendin jälkeen huhujen mukaan astumassa Robert Downey Jr . Roolituksesta oltiin monta mieltä ja keskustelua teeman ympärille syntyi sen verran paljon, että minun täytyi itsekin katsoa Veren vangit vuosien tauon jälkeen muistia verestääkseni. Oscar-voittaja Neil Jordanin ( Crying Game ) ohjaaman vampyyridraaman viimekertaisesta näkemisestä on ainakin 10 vuotta. Dvd on ollut hyllyssäni vuosikausia, mutten muista koskaan sitä omaa kappalettani katsoneeni, jostain kumman syystä. Elokuvasta päällimmäisenä minulla oli jäänyt mieleen pikkuruisen Claudian, jota ihastuttava nuori Kirsten Dunst ansiokkaasti esittää, kohtalo. En tarkoita tällä nyt sitä hänen lopullista kohtaloaan, vaan sitä, kuinka hänestä pienenä lapsena tehtiin vampyyri, eikä hän koskaan

Onpas mennyt aikaa, kun viimeksi ehdin kommentoida katsomiani leffoja. Kiirettä painaa joka suunnalta ja blogien päivitykset ovat jääneet ajatuksen asteelle... Lisäksi meni jonkin aikaa, etten katsonutkaan leffoja vaan telkkarisarjoja dvd:ltä. Ensin katselussa oli Lostin neljäs kausi (tiedän, olen huimasti jäljessä, joten spoilata ei sitten saa ;-), sitten Ewan McGregorin ja Charley Boormanin maailmanympärimatka moottoripyörillä Long way round , joka on vieläkin hieman kesken ja sitten vielä tänä keväänä elokuvaksikin muokattu BBC:n State of Play (joka sekin on vielä hieman kesken) pääosassaan mm. James McAvoy ja Bill Nighy . Viime kerran jälkeen katsottuja leffoja on kuitenkin ehtinyt kertyä läjä. Päivitän aina heti katsomisen jälkeen pika-arvion tänne , mutta sanallisempi juttu tulee sitten vähän myöhemmin. 96. R. Mulligan: Kuin surmaisi satakielen (To kill a mockingbird) (1962) (dvd 3/6) - ***** Elokuvayleissivistyksessä on nyt paikattu Satakielen kokoinen aukko. Yksi