Tekstit

Näytetään tunnisteella stanley tucci merkityt tekstit.

Elokuva-arvostelu: Burleski (2010)

Kuva
Pikkukaupungin tyttö Ali ( Christina Aguilera ) muuttaa Kaliforniaan haaveenaan päästä isona laulavaksi ja tanssivaksi esiintyjäksi. Hän päätyy Tessin ( Cher ) omistamaan burleskiklubiin, jonka kiltti baarimikko Jack ( Cam Gigandet ) antaa söpölle ja sympaattiselle tytölle säälistä töitä tarjoilijana ja lopulta myös katon pään päälle. Ali yrittää vakuuttaa Tessin ja tämän avustajan Seanin ( Stanley Tucci ) kyvyistään, mutta kaksikko ei halua antaa tytön edes yrittää. Heillä on jo tähtönen, Nikki ( Kristen Bell ), joka tosin on hieman liikaa viinaan menevä. Lopulta Ali saa mahdollisuuden -tai paremminkin ottaa sen väkisin- ja hurmaa vahvalla äänellään kaikki lähistöllä liikkuvat. Neuvokkaasta tytöstä tulee show'n vetonaula ja myös Tessin luotettava neuvonantaja hetkellä, jolloin pankki -ja samalla bisnesmies Marcus ( Eric Dane )- uhkaa viedä klubin Tessiltä maksamattomien velkojen takia. Burleski vetoaa katsojaan enemmän Aguileran upean lauluäänen ja visuaalisesti komean y

Elokuva-arvostelu: Easy A (2010)

Kuva
Ohjaajana ja käsikirjoittajana vasta aloittelevien Will Gluckin ja Bert V. Royalin Easy A on positiivinen yllättäjä high school -komedioiden rintamalla. Olive ( Emma Stone ) on kiltti tyttö, joka on älykäs ja hyvä koulussa, mutta joka ei koulutovereissaan herätä sen ihmeempää huomiota suuntaan tai toiseen. Hänen paras ystävänsä on seksikäs Rhiannon ( Alyson Michalka ), jolle Olive päätyy kaunistelemaan totuutta viettämästään viikonlopusta. Hän nimittäin mainitsee menettäneensä neitsyytensä. Lukion jourukoneisto lähtee saman tien käyntiin, ja ennen kuin Olive ehtii tajuta, hänen rintaansa on polttomerkittynä punainen, helpon naisen kirjain. Koska Olive on ihmisenä kiltti, hän päätyy auttamaan nörttejä ystäviään kertomalla rahaa vastaan asioita, joita oikeasti ei ole tapahtunut. Mutta kuten arvata saattaa, kiltti ihminen saa lopulta kaikki kakat niskaansa ja siinä onkin sitten tekeminen, kun tyttö itse on ihastunut söpöön Toddiin ( Penn Badgley ) ja vaakalaudalla on jopa opettaja

Kotona katseltua: Julie & Julia (2009) (****)

Kuva
 [Teksti julkaistu alun perin Episodissa #4/2010 ja on siitä pidennetty blogia varten] Julie & Julia perustuu Julie Powellin suositun blogin pohjalta kirjoitettuun romaaniin ja on ihastuttava tarina kahdesta omaa polkuaan etsivästä naisesta eri vuosikymmenillä. Meille blogien pitäjille aihepiiri on varmasti jokaiselle lähellä sydäntä. Julie Powell ( Amy Adams ) on työhönsä kyllästynyt vakuutusvirkailija, joka aloittaa projektin, johon kuuluu Julia Childin keittokirjan läpikäyminen ja siitä blogin pitäminen. Julien kasvukaarta rikotaan piipahtamalla ajoittain Julian (upea Meryl Streep ) maailmassa kuvankauniissa Pariisissa ja seurataan puolestaan hänen muutostaan ronskista kotirouvasta vielä ronskimmaksi tv-kokiksi. Sekä Adams että Streep tekevät upeaa työtä kahtena erilaisena naisena, joita yhdistää rakkaus ruokaan ja kokkaamiseen sekä haave itsensä toteuttamisesta ja itselle tärkeiden asioiden toteuttamisesta, vaikka sitten kaiken muun kustannuksella. Elokuvan teema on

Omasta taivaasta käsin - The Lovely Bones (***)

Kuva
Alice Seboldin kirjoittamaan, kriitikoiden kehumaan bestselleriin perustuva Oma taivas kertoo nuorena murhatusta Susie -tytöstä ( Saoirse Ronan ), joka jää tietynlaiseen välitilaan maallisen maailman ja kuoleman jälkeisen maailman välille tarkkailemaan perhettään ja rakkaitaan - sekä murhaajaansa. Taru sormusten herrasta -tiimin ( Peter Jackson ohjaajana sekä Fran Walsh ja Philippa Boyens käsikirjoittajina) työstämänä odotukset olivat korkealla tarinan suhteen. Se kuitenkin hieman petti odotukset, sillä koko ajan odotin jotain tapahtuvaksi, mutta sen sijaan valkokankaalla näytettiinkin vain kohtaus kohtaukselta visuaalisesti hienoja fantasiaviritelmiä Susien "taivaasta". Nuoren tytön murha on todella rankka kokemus niin lapsen vanhemmille ja sisaruksille kuin lapselle itselleen. Muutamassa kohtauksessa Oma taivas tavoittaa tämän aiheen karmivuuden, sen fyysisen ja henkisen raakuuden (vaikka siis varsinaista murhaa ei elokuvassa näytetäkään - tiedoksi heikompihermoi