The Hangman's Joke

Akira Kurosawan Seitsemän samuraita on elokuvahistorian suurimpia seikkailuelokuvien klassikoita. Elin monta monituista vuotta ikävän sivistymättömyyden tunteen vallassa, kun en elokuvaa saanut katsotuksi, mutta nyt vihdoinkin tuo ammottava aukko elokuvasivistyksessäni on paikattu. Elokuvan katsomiseen kului kaksi päivää, sillä en ollut tajunnut sen olevan niinkin pitkä - lähes 3 ja puoli tuntia eli sitä ei ihan tyttären yksien päiväunien aikana katsottukaan ;-) Seitsemän samuraita kertoo 1500-luvulle sijoittuvan eeppisen tarinan, jossa pieni kyläpahanen joutuu rosvojen kynsiin ja menettää satonsa sitä mukaa, kun maanviljelijät sitä saavat kerättyä. Kun eräs viljelijä kuulee salaa rosvojen suunnittelevan paluuta seuraavan sadonkorjuun jälkeen, kyläläiset päättävät panna ryöväreille hanttiin. Epätoivoinen köyhä kylä päättää yrittää palkata samurain tai pari suojelemaan kyläänsä. Ruokapalkalla työskentelevien samuraiden löytäminen ei ole kovin helppoa, sillä useimmat ovat ylpeitä

[Teksti julkaistu alunperin Episodissa #9/2010 ja on siitä pidennetty ja muokattu blogia varten] Triagessa sotavalokuvaajat Mark ( Colin Farrell ) ja David ( Jamie Sives ) matkaavat Dublinista Kurdistaniin ja kohtaavat siellä syttyvän sodan useita sotia läpikäyneinä siltikin uusin silmin. Davidia nimittäin odottaa kotona  raskaana oleva Diane ( Kelly Reilly ), mutta Markia johdattaa edelleenkin jo tutuksi tullut kunnianhimo ja tietynlainen ulkopuolisuuden tunne kameran linssin takana. Sota-alueella Markinkin silmät avautuvat uudella tavalla kun hän tutustuu yhtä aikaa kauhistuttavaan ja kiehtovaan, triageksi kutsuttuun tapaan, jossa kenttäsairaalan lääkäri Talzani ( Branko Djuric ) päättää, kuka saa elää ja kuka kuolla. Sodan keskellä ystävysten tiet eroavat ja kotiuduttuaan vakavasti niin fyysisesti kuin henkisestikin haavoittunut Mark huomaa, ettei David olekaan palannut kotiin. Selvittääkseen eroamisen jälkeiset tapahtumat sekä itselleen että läheisilleen Mark joutuu elämään

 Oli suo, kuokka ja Jussi... Väinö Linnan klassikkoromaanitrilogian kahteen ensimmäiseen osaan pohjautuva Täällä Pohjantähden alla kertoo Koskelan perheen tarinan viime vuosisadan alusta. Se on samalla kuvaus rakkaudesta ja perheen  selviytymiskamppailusta, mutta myös historiaan pohjautuva kuvaus kapinasta ja luokkarajat rikkovasta sisällissodasta. Koskelan perheen isä, Jussi ( Risto Tuorila ) raivaa omin käsin kirkkoherralta vuokraamastaan suosta maatilan, johon rakentaa oman talon. Tuohon taloon syntyy Akseli, jörö jo poikasena, aikuisena vielä enemmän. Akseli ( Ilkka Koivula ) on oikeamielinen nuori mies, joka nai Elinansa ( Vera Kiiskinen ), perustaa isänsä rakentamaan taloon perheen, mutta ei voi kuitenkaan ummistaa silmiään työläisten kokemalle vääryydelle ja sorrolle. Yhdessä Heikki Nousiaisen näyttelemän Halmeen kanssa he perustavat työväenliikkeen, joka jossakin vaiheessa yhtyy punakaartiin. Sillä tavalla Akseli joutuu etulinjaan punaisten ja valkoisten väliseen sisällis

Olin pitkään odottanut näkeväni Jake Gyllenhaalin , Tobey Maguiren ja Natalie Portmanin tähdittämän draaman Brothers . Odotukset olivat siis melkoisen korkealla, mikä ei aina ole hyvä asia, koska silloin myös pettymiselle on suurempi todennäköisyys. Brothers kertoo nimensä mukaisesti veljeksistä, joista vanhempi, Maguiren näyttelemä Sam, on elämässään menestynyt, Afganistanissa palvellut kapteeni, jolla on kaunis ja rakastava vaimo Grace (Portman) ja kaksi suloista tytärtä. Nuorempi, Gyllenhaalin esittämä Tommy, puolestaan on kaidalta polulta eksynyt vankilakundi, joka ei suoranaisesti nauti poikien isän ( Sam Shepard ) suosiota. Tommy vapautuu vankilasta lähes samaan aikaan kun Sam lähtee uudelleen komennukselle Afganistaniin. Afganistanissa häntä ja hänen ryhmäänsä kuljettava helikopteri ammutaan alas ja Sam julistetaan kuolleeksi. Grace käy tytärtensä kanssa läpi surutyötä, missä auttaa yllättävästi selkärangan löytänyt Tommy. Suhde ei aivan täysin platoniseksi jää, mikä ai

Pitkän aikaa harmittelin sitä, että en ehtinyt teatteriin katsomaan Kathryn Bigelow'n uutta ohjausta The Hurt Locker , joka palkittiin Brittien Baftalla ja joka Oscar-kisassakin varmasti tulee olemaan kova kilpailija. Ja onneksi sitten sain käsiini blu-ray -version vielä näin ennen Oscareita. Odotukset olivat ymmärrettävästi siis kovat! The Hurt Locker on sotaelokuva olematta varsinaisesti sotaelokuva. Se kuvaa adrenaliinikoukussa olevan sotilaan Williamin ( Jeremy Renner ) työtä pommimiehenä Irakissa. Yli 800 pommia purkanut mies ei pelkää kuolemaa, eikä ilmeisesti sitä paljon edes ajattele, vaan astelee kaikessa rauhassa viritettyjen pommien luokse, sellaisten, jotka voisivat räjäyttää puoli korttelia olemattomiin. Elokuvassa ei suoranaisesti siis sodita vaan trillerimäisen jännityksen vallassa puretaan pommeja. Ammuskelukin jää oikeastaan yhteen kohtaukseen, kun Williamin ryhmä törmää aavikolla Ralph Fiennesin johtamaan Brittiryhmään ja joutuu heidän kanssaan väijytykseen.