Kotona katseltua: Mulholland Drive (2001) (****)
David Lynch on ollut minulle aina jotenkin hieman liian outo tapaus, etten ole saanut oikein otetta hänen töihinsä. Vaikka Twin Peaksia rakastin nuorena tyttönä ja esimerkiksi Elefanttimies on loistelias draama, en ole koskaan täysin lämmennyt Lynchin elokuville. Ehkäpä siksi Mulholland Drivekin antoi odotuttaa näin pitkään. Se on vuosikaudet ollut definitiivisellä must-see-listallani, mutta vasta eilen illalla sain tartuttua itseäni niskasta kiinni ja katsottua sen. Oli aika myöhä ja katsoin sen yksin, ei ehkä olisi kannattanut, sillä sen verran otteessaan elokuva minut piti, että se jäi sitten pyörimään päähäni tuntikausiksi enkä meinannut saada unta. Mulholland Drive kertoo onnettomuuteen joutuneesta ja muistinsa menettäneestä Ritasta ( Laura Harring ), joka sekavassa mielentilassa päätyy vastikään Hollywoodiin saapuneen näyttelijänalun Bettyn ( Naomi Watts ) hoivattavaksi. Yhdessä naiset alkavat selvittää Ritan henkilöllisyyttä, mutta koko ajan heidän yllään leijuu salaisuuks