Joulukuun poika - Brad Pitt (synt. 18. joulukuuta 1963)


Joulukuun pojaksi vuoden 2010 kalenterissa valikoitui Oklahomassa 18. joulukuuta 1963 syntynyt William Bradley Pitt. Söpöstä kiiltokuvapojusta pikkuhiljaa vakavasti otettavaksi näyttelijäksi kasvanut Pitt on ollut suosikkini pitkään, eikä pelkästään ulkonäkönsä takia. Tämäkin mies, niin kuin niin monet muut, vain paranee vanhetessaan.

Thelman ja Louisen (1991) nuorena komistuksena ja Veren vankien (1994) surullisena vampyyrinä Pitt jäi helposti mieleen. 12 apinaa (1995) puolestaan esitteli aivan erilaisen Pittin - sekopäisen Jeffrey Goinesin rooli toi Pittille myös ensimmäisen Oscar-ehdokkuuden.

David Fincherin ohjaamat Seitsemän (1995) ja Fight Club (1999) nostivat Pittin arvoa entisestään ja antoivat näyttelijälle jatkourallaan enemmän liikkumavaraa. Guy Ritchien elokuvassa Snatch (2000) Pitt esitti resuista mustalaista, jonka puheesta ei saanut mitään tolkkua, Steven Soderberghin Ocean-sarjassa hän oli puolestaan koko ajan jotain ruokaa natustava George Clooneyn paras kaveri.

Yhden parhaimmista rooleistaan Pitt teki meksikolaisen Alejandro Gonzales Iñarritun ohjauksessa vuonna 2006 ilmestyneessä elokuvassa Babel, missä hän esitti aavikkoretkellä ammutuksi joutuvan Cate Blanchettin epätoivoista aviomiestä. Andrew Dominikin Jesse James-filmatisoinnissa 2007 Pitt pääsi astumaan legendan saappaisiin, mutta jäi roolisuorituksessaan murhaajansa, pelkuri Robert Fordin (Casey Affleck) jalkoihin. Coenin veljesten hupaisassa Burn After Reading (2008) hän puolestaan taas pääsi taas hauskuuttamaan katsojia sekopäisen roolihahmonsa kautta.

Toinen Oscar-ehdokkuus Pittille irtosi vuonna 2008 ilmestyneestä elokuvasta Benjamin Buttonin ihmeellinen elämä ja moni povasi kolmatta ehdokkuutta Quentin Tarantinon seuraavana vuonna ilmestyneestä Kunniattomat paskiaiset. Pittin luutnantti Aldo Raine kun oli varsin herkullinen tapaus.

Ensi vuotta Brad Pitt nähdään odotetun The Tree of Life -elokuvan pääosassa. Elokuvan ohjaa legendaarinen Terrence Malick.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Olen aina silloin tällöin kirjoitellut tässä blogissa naisen asemasta elokuvassa ja naishahmoista yleensäkin. Jokin aika sitten kirjoittamani jutun jälkeen Cinefiliaan Jutta esitteli minulle aikaisemmin tuntemattoman Bechdelin testin , jonka avulla voi tutkiskella, millä tavalla naishahmot elokuvassa esitellään. Idea oli sen verran mielenkiintoinen, että halusin esitellä sen myös täällä, sillä aloin heti käyttää sitä katsomissani elokuvissa. Itseään kunnioittavan naisen näkökulmasta tulokset eivät ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia... Eli kun katsot mitä tahansa elokuvaa, kysy itseltäsi: Onko elokuvassa vähintään 2 naishenkilöä joilla on nimet? Puhuvatko he keskenään? Onko puheenaiheena jokin muu kuin miehet? Ovat muuten todella harvassa ne Hollywood-elokuvat -varsinkin lapsille suunnatut- jotka läpäisevät tämän testin. Olenkin usein miettinyt (ja kirjoitellutkin siitä), että millaisen kuvan naisen asemasta lapset saavat näiden miespainotteisten elokuvien perustee
Lisää >>

Elokuva-arvostelu: Kuninkaan puhe - The King's Speech (2010)

Kuva
Tom Hooperin ohjaama Kuninkaan puhe alkaa äärimmäisen vaivaannuttavalla kohtauksella. Siinä Englannin kuninkaan Yrjö V:n toinen poika, Yorkin herttua ( Colin Firth ) astelee hitaasti monituhatpäisen yleisön eteen asetetulle mikrofonille. Fokus on vanhanaikaisessa mikrofonissa. Herttua kävelee mikrofonille, avaa suunsa -tässä vaiheessa jännitys muuttuu käsinkosketeltavaksi - eikä saa sanottua sanaakaan. Herttua - Albert, tuttavallisemmin Bertie - on änkyttänyt noin 5-vuotiaasta saakka, mutta ongelma siitä alkaa syntyä vasta teknisen vallankumouksen, radion yleistymisen jälkeen. Vanhan kuninkaan ( Michael Gambon ) kunto ei ole enää parhaimmillaan ja tuleva kuningas Edward, herttuan vanhempi veli ( Guy Pearce , joka oikeasti on seitsemän vuotta Firthiä nuorempi) huitelee maailmalla miten sattuu ja jättää julkiset velvollisuudet veljensä hoidettavaksi - niin myös puheiden pitämiset koko kansalle. Herttuan vaimo ( Helena Bonham Carter ) etsii apua miehensä ongelmaan puheterapeutilta t
Lisää >>

Tapani Maskulan haastattelusta Filmihullussa 5-6/2010

Kuva
Turun Sanomien elokuvakriitikko Tapani Maskula on ollut pitkän aikaa henkilökohtainen ihmetyksen aiheeni, kun viikottaisen Helsingin Sanomien Nyt-liitteen elokuvatähditykset selaan. Olen monesti miettinyt, millainen ihminen hän oikein onkaan, koska tähditystensä perusteella hänestä saa sellaisen käsityksen, että hän  suurin piirtein "vihaa" kaikkia nykyelokuvia. Olen miettinyt, että onko kyseessä kyllästyminen, vai tehdäänkö nykyisin oikeasti vain niin huonoja elokuvia? Vuonna 1941 syntynyt Maskula on tehnyt pitkän uran elokuvakriitikkona ja työskennellyt Turun Sanomissa jo vuodesta 1980. Osa meistä bloggareista ei ollut tuolloin vielä edes syntynyt ja itsekin olin tuolloin vasta 6-vuotias. Eipä meillä siis ole paljoa nokan koputtamista tuollaisen historian edessä. Wikipedian mukaan Maskula katsoo vuosittain 500- 1 000 elokuvaa, mikä on erittäin kunnioitettava määrä. Itse hädin tuskin pari sataa elokuvaa ehdin vuodessa katsomaan, ja sekin tuntuu jo suurelta määrältä! Tuo
Lisää >>