Suomalaista sielunmaisemaa - Napapiirin sankarit (2010) (****)


Aina silloin tällöin sitä ihan yllättyy, kun löytää itsensä leffateatterista nauraa höröttämästä ihan ääneen. Se yllättyminen, samoin kuin se nauraminenkin, tuntuu ihan hemmetin hyvältä. Dome Karukosken ohjaama ja Pekko Vatasen käsikirjoittama Napapiirin sankarit on juuri tällainen elokuva.

Janne (Jussi Vatanen) on työtön luuseri, joka jostain syystä on saanut pokattua itselleen kauniin ja ei-niin-luuserin naisen, Inarin (Pamela Tola). Jo kolme vuotta Jannen on ollut tarkoitus hankkia perheeseen digiboksi, ja nyt kun illalla on telkkarista tulossa Titanic, Inari päättää, että sellainen on hankittava. Hän jättää aamulla töihin lähtiessään Jannelle 50 euroa rahaa ja ohjeet hakea tarjouksessa oleva digiboksi läheisestä kodinkoneliikkeestä. Janne kuitenkin nukkuu puolille päivin ja päätyy sitten kavereidensa Kapun (Jasper Pääkkönen) ja Räihäsen (Timo Lavikainen) kanssa paikalliseen tuopille. Ja kodinkoneliike ehtii mennä kiinni.

Pohja se on Inarinkin säkissä ja nainen laittaa miehensä seinää vasten - joko tämä hankkii digiboksin aamuyhdeksään mennessä tai hän muuttaa pois. Tästä saa alkunsa koko yön kestävä hurja reissu Rovaniemelle ja takaisin. Matkalla tavataan niin exiä (Kari Ketonen), poliiseja kuin venäläisiä turistejakin - ja siinä samalla koitetaan löytää oma itsensä ja se samperin digiboksi.

Napapiirin sankarit on oiva farssi suomalaisesta sielunmaisemasta. Sen alussa nähtävä prologi on mustaan huumoriin puettu kuvaus kansakuntamme tilasta. Siinä Kapun ääni kertoo jo viiden sukupolven ajan hirttäytymispuuna käytetystä pystyyn kuolleesta männystä sekä kansalaisidentiteetistämme, joka saa aikaan sen, että jos Suomi valitaan maailman parhaimmaksi maaksi, suomalaiset tekevät uuden tutkimuksen, jossa tutkimus todistetaan vääräksi.

Elokuva on kertakaikkisen sympaattinen ja viihdyttävä genrensä edustaja. Sen älykästä dialogia on herkullista seurata, vaikka Lapin murre ei aivan täydellisesti etelän miesten suuhun aina sovikaan. Lisäksi sen toimintakohtaukset ovat tarpeeksi älyttömiä, mutta ihmiset tuntuvat silti aidoilta, herkiltä, sellaisilta tavallisilta suomalaisilta, joilla ei aina asiat mene ihan niinkuin oli suunniteltu.

Napapiirin sankarit oli kunniakkaasti Suomen edustajana mukana myös tämän vuoden Toronton elokuvajuhlilla.



Tuomio: ★★★★★

F A C T   F I L E:
Alkuperäinen nimi: Napapiirin sankarit
Ohjaus: Dome Karukoski
Käsikirjoitus: Pekko Pesonen
Pääosissa: Jussi Vatanen, Jasper Pääkkönen, Timo Lavikainen, Pamela Tola, Kari Ketonen
Valmistusmaa: Suomi / Islanti / Ruotsi 2010
Genre: komedia
IMDb
Traileri >>

Kuvat: (c) 2010 Helsinki-filmi.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotona katsottua: Белый Бим черное ухо - Bim Mustakorva (*****)

Kuva
Muistan lapsuudestani vain harvoja elokuvia kunnolla, mutta yksi niistä mieleeni syvälle syöpyneistä on neuvostoliittolainen elokuva vuodelta 1977, nimeltään Bim Mustakorva . Elokuva oli ehdolla seuraavana vuonna vieraskielisen Oscarin kategoriassa, enkä ehdokkuutta lainkaan ihmettele - ajoittaisesta yltiösentimentaalisuudestaan huolimatta Bim Mustakorva kun on äärimmäisen surullinen, joskin kauniilla tavalla kerrottu tarina ihmisen parhaan ystävän uskollisuudesta. Kun vihdoin vuosikymmenten jälkeen näin tämän elokuvan nyt toistamiseen, kyynelkanavat tuli taas putsattua... Bim Mustakorva perustuu Gavriil Trojepolskin samannimiseen kirjaan (jonka myös luin silloin pienenä ja joka löytyy myös kirjahyllystäni). Se kertoo kuinka värivirheellinen setteri Bim päätyy eläkkeellä olevan sotaveteraanin Ivan Ivanovitsin ( Vjatsheslav Tihonov ) kumppaniksi ja herättää leskeksi jääneen miehen taas eloon. Ivanin sodassa sydämeensä saama sirpale saattaa miehen kuitenkin sairaalaan Moskovaan asti
Lisää >>

Skavabölen pojat - suomalaista elokuvaa parhaimmillaan

Kuva
Espoo Cinén järjestämässä lehdistötilaisuudessa näytettiin eilen kotimainen Skavabölen pojat , Zaida Bergrothin esikoisohjaus kahden verivalalla toisiinsa sitoutuneen veljeksen tarinasta sekä perheidyllin hajoamisesta. Elokuva pohjautuu Antti Raivion samannimiseen näytelmään ja sen on elokuvaksi muokanneet ohjaaja Bergroth sekä hänen käsikirjoittajapuolisonsa Jan Forsström . Tarinan keskiössä ovat veljekset Rupert (parikymppisenä Lauri Tilkanen ja 10-vuotiaana Ilmari Järvenpää ) ja Evert (vastaavasti Iiro Panula ja Onni Tommila ), joiden perheen kohtaloa vuosikymmenen ajalta seurataan armeijasta kotiin palaavan Rupertin muistelmien ja takaumien kautta. Poikien vanhempia näyttelevät Leea Klemola ja Martti Suosalo , muissa sivuosissa nähdään mm. Tommi Korpela , Elina Knihtilä , Sulevi Peltola ja Eila Roine . Rupertin muistelo vie katsojan ruskeanvihreään 70- ja 80-lukujen taitteeseen. Poikien lapsuus on kuvattu hauskasti, lapsen näkökulmasta ja ajankuvaltaan todella tuoreen
Lisää >>

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Olen aina silloin tällöin kirjoitellut tässä blogissa naisen asemasta elokuvassa ja naishahmoista yleensäkin. Jokin aika sitten kirjoittamani jutun jälkeen Cinefiliaan Jutta esitteli minulle aikaisemmin tuntemattoman Bechdelin testin , jonka avulla voi tutkiskella, millä tavalla naishahmot elokuvassa esitellään. Idea oli sen verran mielenkiintoinen, että halusin esitellä sen myös täällä, sillä aloin heti käyttää sitä katsomissani elokuvissa. Itseään kunnioittavan naisen näkökulmasta tulokset eivät ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia... Eli kun katsot mitä tahansa elokuvaa, kysy itseltäsi: Onko elokuvassa vähintään 2 naishenkilöä joilla on nimet? Puhuvatko he keskenään? Onko puheenaiheena jokin muu kuin miehet? Ovat muuten todella harvassa ne Hollywood-elokuvat -varsinkin lapsille suunnatut- jotka läpäisevät tämän testin. Olenkin usein miettinyt (ja kirjoitellutkin siitä), että millaisen kuvan naisen asemasta lapset saavat näiden miespainotteisten elokuvien perustee
Lisää >>