Scifiä geeniteknologiaa - Splice (2010) (****)


Geeniteknologialla on paljon positiivisia mahdollisuuksia, mutta paljon voi myös mennä vikaan. Vincenzo Natalin (mm. Cube, 1997) ohjaama ja käsikirjoittama sci-fi-kauhutarina Splice kertoo siitä, kun homma niin sanotusti kusee ja rankasti.

Clive Nicoli (Adrien Brody) ja Elsa Kast (Sarah Polley) ovat alansa huipulla oleva tutkijapariskunta. Heidän geeniteknologisella tutkimuksensa avulla on pystytty kehittämään monen eri eläinlajin DNA:ta sisältävä otus, jota voidaan käyttää avuksi ihmisillekin soveltuvien lääkkeiden valmistuksessa. Tämän otuksen esittely kaikelle kansalle menee kuitenkin pieleen niin pahasti kuin vain on mahdollista, ja Cliven ja Elsan tutkimusrahoitus jäädytetään. Pariskunta kuitenkin uskoo olevansa jonkin todella suuren kynnyksellä ja jatkaa tutkimuksiaan salaa.

Tuloksena on otus, jossa on mukana ihmisen DNA:ta. Tämä naispuolinen otus kasvaa huimaa vauhtia ja Elsa alkaa suhtautua tutkimuskohteeseensa tunteellisesti, jopa äidillisesti - ja antaa tälle nimen, Dren. Pitääkseen sen piilossa muulta maailmalta Clive ja Elsa salakuljettavat sen laboratoriosta maalle Elsan kotitilalle. Lyhyessä ajassa Dren (Delphine Chanéac) kasvaa aikuisen mittoihin ja on sekä älykäs että arvaamaton - ja tämä ei ole hyvä yhdistelmä.

Splice ottaa kantaa geeniteknologian mahdollisiin vaaroihin, mutta samalla kaivautuu tutkijana tunnetun ihmisen psykologiaan. Sci-fi-kauhutarinana se kulkee perinteisiä ratoja, mutta ihmisen sielunmaiseman tutkiskelu antaa sille syvyyttä. Viittauksia vanhempiin kauhuklassikoihin on useita, näistä kammottavin lienee erääseen Roman Polanskin elokuvaan tehty viittaus.

Brody ja Polley ovat hahmoissaan mielenkiintoisen inhimillisiä huippututkijoita, jotka tekevät käsittämättömiä asioita niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Tämä tekee elokuvasta helposti lähestyttävän, mutta myös ahdistavan. Tutkijat kun tuntuvat tekevän eettisesti vääriä ratkaisuja toinen toisensa jälkeen. Mitä olisi kaivannut hieman lisää on tutkimuskohteen, Drenin, pään sisällön selvittäminen.

Genreltään elokuva on enemmän sci-fiä kuin kauhua, mutta en silti suosittele sitä ihan heikkohermoisille.

Tuomio: ★★★★★

F A C T   F I L E:
Alkuperäinen nimi: Splice
Ohjaus: Vincenzo Natali
Käsikirjoitus:  Vincenzo Natali, Antoinette Terry Bryant
Pääosissa: Adrien Brody, Sarah Polley, Delphine Chanéac, Brandon McGibbon, Simona Maicanescu, David Hewlett, Abigail Chu
Valmistusmaa: Kanada / Ranska / USA 2010
Genre: sci-fi / kauhu
IMDb
Traileri >>

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Olen aina silloin tällöin kirjoitellut tässä blogissa naisen asemasta elokuvassa ja naishahmoista yleensäkin. Jokin aika sitten kirjoittamani jutun jälkeen Cinefiliaan Jutta esitteli minulle aikaisemmin tuntemattoman Bechdelin testin , jonka avulla voi tutkiskella, millä tavalla naishahmot elokuvassa esitellään. Idea oli sen verran mielenkiintoinen, että halusin esitellä sen myös täällä, sillä aloin heti käyttää sitä katsomissani elokuvissa. Itseään kunnioittavan naisen näkökulmasta tulokset eivät ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia... Eli kun katsot mitä tahansa elokuvaa, kysy itseltäsi: Onko elokuvassa vähintään 2 naishenkilöä joilla on nimet? Puhuvatko he keskenään? Onko puheenaiheena jokin muu kuin miehet? Ovat muuten todella harvassa ne Hollywood-elokuvat -varsinkin lapsille suunnatut- jotka läpäisevät tämän testin. Olenkin usein miettinyt (ja kirjoitellutkin siitä), että millaisen kuvan naisen asemasta lapset saavat näiden miespainotteisten elokuvien perustee
Lisää >>

Elokuva-arvostelu: Kuninkaan puhe - The King's Speech (2010)

Kuva
Tom Hooperin ohjaama Kuninkaan puhe alkaa äärimmäisen vaivaannuttavalla kohtauksella. Siinä Englannin kuninkaan Yrjö V:n toinen poika, Yorkin herttua ( Colin Firth ) astelee hitaasti monituhatpäisen yleisön eteen asetetulle mikrofonille. Fokus on vanhanaikaisessa mikrofonissa. Herttua kävelee mikrofonille, avaa suunsa -tässä vaiheessa jännitys muuttuu käsinkosketeltavaksi - eikä saa sanottua sanaakaan. Herttua - Albert, tuttavallisemmin Bertie - on änkyttänyt noin 5-vuotiaasta saakka, mutta ongelma siitä alkaa syntyä vasta teknisen vallankumouksen, radion yleistymisen jälkeen. Vanhan kuninkaan ( Michael Gambon ) kunto ei ole enää parhaimmillaan ja tuleva kuningas Edward, herttuan vanhempi veli ( Guy Pearce , joka oikeasti on seitsemän vuotta Firthiä nuorempi) huitelee maailmalla miten sattuu ja jättää julkiset velvollisuudet veljensä hoidettavaksi - niin myös puheiden pitämiset koko kansalle. Herttuan vaimo ( Helena Bonham Carter ) etsii apua miehensä ongelmaan puheterapeutilta t
Lisää >>

Tapani Maskulan haastattelusta Filmihullussa 5-6/2010

Kuva
Turun Sanomien elokuvakriitikko Tapani Maskula on ollut pitkän aikaa henkilökohtainen ihmetyksen aiheeni, kun viikottaisen Helsingin Sanomien Nyt-liitteen elokuvatähditykset selaan. Olen monesti miettinyt, millainen ihminen hän oikein onkaan, koska tähditystensä perusteella hänestä saa sellaisen käsityksen, että hän  suurin piirtein "vihaa" kaikkia nykyelokuvia. Olen miettinyt, että onko kyseessä kyllästyminen, vai tehdäänkö nykyisin oikeasti vain niin huonoja elokuvia? Vuonna 1941 syntynyt Maskula on tehnyt pitkän uran elokuvakriitikkona ja työskennellyt Turun Sanomissa jo vuodesta 1980. Osa meistä bloggareista ei ollut tuolloin vielä edes syntynyt ja itsekin olin tuolloin vasta 6-vuotias. Eipä meillä siis ole paljoa nokan koputtamista tuollaisen historian edessä. Wikipedian mukaan Maskula katsoo vuosittain 500- 1 000 elokuvaa, mikä on erittäin kunnioitettava määrä. Itse hädin tuskin pari sataa elokuvaa ehdin vuodessa katsomaan, ja sekin tuntuu jo suurelta määrältä! Tuo
Lisää >>