Kotona katseltua: Private lives of Pippa Lee (2009) (****)


Pippa Lee (Robin Wright Penn) on keski-ikäinen kotirouva, joka muuttaa paljon itseään vanhemman kustantajamiehensä Herbin (Alan Arkin) kanssa ikääntyvien ihmisten asuinalueelle ja koittaa sopeutua eläkeläisten keskelle. Pippan ja Herbin lapset ovat jo aikuisia, tytär Grace (Zoe Kazan) on menestynyt sotavalokuvaaja, joka ihailee isäänsä mutta ei tule toimeen äitinsä kanssa, poika Ben (Ryan McDonald) opiskelee ja koittaa pitää myös äitinsä puolia. Ulkoisesti kaikki on juuri niin hyvin kuin amerikkalaisen ylemmän keskiluokan unelmassa voi olla.

Pippa itse kuitenkin tuntee itsensä ulkopuoliseksi elämässään. Ja on oikeastaan tuntenut niin koko elämänsä ajan. Hänen taustaansa valotetaan lapsuudesta, jonka hän eli lääkkeitä popsivan äitinsä (Maria Bello) varjossa ja toisaalta hurjasta nuoruudesta, jossa hän pääsi vihdoin eroon äitinsä painolastista, mutta ei oikein tiennyt mitä elämällä tekisi (nuorta Pippaa esittää suloinen Blake Lively). Silloin kuvioihin tullut älykäs ja ystävällinen Herb tuntui hengenpelastajalta.

Pippan ja Herbin naapuriin muuttaa naapurin hulttiopoika Chris (Keanu Reeves), joka on äitinsä mukaan hieman raakile. Ulkopuoliset Pippa ja Chris tuntevat sielujen sympatiaa, ja Chrisistä Pippa saa ystävän, joka auttaa häntä jopa silloin kun nainen kävelee unissaan keskellä yötä ostamaan tupakkaa.

Näennäisesti vakaan keski-ikäisen pinnan alta löytyy mielenkiintoisia paljastuksia ja salaisuuksia, jotka vaikuttavat ihmisen elämään vaikka ne kuinka pyrkisi sulkemaan pois muistoista. Wrightin Pippa on koko ajan hieman etäinen, kuin ei olisi oikein täysillä mukana menossa vaan katselisi enemmänkin sisälle päin, ja vasta Chrisin kanssa keskustelu tuntuu herättävän hänet henkiin.

Kokonaisuus on hieman epätasainen niin tarinaltaan kuin ohjaukseltaan. Muutaman kerran tulee olo, että mistäs tuo asia nyt tuli ja mihin se liittyi, mutta silti elokuva osui ja upposi minuun jollain primitiivisellä tunteiden tasolla. Ehkä Pippan hahmoon voi tietyllä tavalla samaistua, sillä se muistuttaa lohduttavalla tavalla, että elämää oikeasti voi olla myös sen jälkeen kun hurja teini-ikä on ohitse :)

Hassu asia se, että Reevesin hahmo on elokuvassa 35-vuotias ja oletettavasti Pippa on vanhempi - ainakin Chrisin äiti tuo närkästyneenä ikäeron esille. Oikeasti 1964 syntynyt Reeves on vanhempi kuin Wright: elokuvan julkaisun aikoihin Reeves oli 46- ja 1966 syntynyt Wright 43-vuotias.

Tuomio: ★★★★★

F A C T F I L E:
Alkuperäinen nimi: The Private lives of Pippa Lee
Ohjaus: Rebecca Miller
Käsikirjoitus:  Rebecca Miller, oman romaaninsa pohjalta
Pääosissa: Robin Wright Penn, Keanu Reeves, Alan Arkin, Winona Ryder, Ryan McDonald, Zoe Kazan, Maria Bello, Mike Binder, Blake Lively
Valmistusmaa: USA 2009
Genre: draama / komedia
IMDb
Traileri >>

Kuvat Googletettu

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotona katsottua: Белый Бим черное ухо - Bim Mustakorva (*****)

Kuva
Muistan lapsuudestani vain harvoja elokuvia kunnolla, mutta yksi niistä mieleeni syvälle syöpyneistä on neuvostoliittolainen elokuva vuodelta 1977, nimeltään Bim Mustakorva . Elokuva oli ehdolla seuraavana vuonna vieraskielisen Oscarin kategoriassa, enkä ehdokkuutta lainkaan ihmettele - ajoittaisesta yltiösentimentaalisuudestaan huolimatta Bim Mustakorva kun on äärimmäisen surullinen, joskin kauniilla tavalla kerrottu tarina ihmisen parhaan ystävän uskollisuudesta. Kun vihdoin vuosikymmenten jälkeen näin tämän elokuvan nyt toistamiseen, kyynelkanavat tuli taas putsattua... Bim Mustakorva perustuu Gavriil Trojepolskin samannimiseen kirjaan (jonka myös luin silloin pienenä ja joka löytyy myös kirjahyllystäni). Se kertoo kuinka värivirheellinen setteri Bim päätyy eläkkeellä olevan sotaveteraanin Ivan Ivanovitsin ( Vjatsheslav Tihonov ) kumppaniksi ja herättää leskeksi jääneen miehen taas eloon. Ivanin sodassa sydämeensä saama sirpale saattaa miehen kuitenkin sairaalaan Moskovaan asti
Lisää >>

Skavabölen pojat - suomalaista elokuvaa parhaimmillaan

Kuva
Espoo Cinén järjestämässä lehdistötilaisuudessa näytettiin eilen kotimainen Skavabölen pojat , Zaida Bergrothin esikoisohjaus kahden verivalalla toisiinsa sitoutuneen veljeksen tarinasta sekä perheidyllin hajoamisesta. Elokuva pohjautuu Antti Raivion samannimiseen näytelmään ja sen on elokuvaksi muokanneet ohjaaja Bergroth sekä hänen käsikirjoittajapuolisonsa Jan Forsström . Tarinan keskiössä ovat veljekset Rupert (parikymppisenä Lauri Tilkanen ja 10-vuotiaana Ilmari Järvenpää ) ja Evert (vastaavasti Iiro Panula ja Onni Tommila ), joiden perheen kohtaloa vuosikymmenen ajalta seurataan armeijasta kotiin palaavan Rupertin muistelmien ja takaumien kautta. Poikien vanhempia näyttelevät Leea Klemola ja Martti Suosalo , muissa sivuosissa nähdään mm. Tommi Korpela , Elina Knihtilä , Sulevi Peltola ja Eila Roine . Rupertin muistelo vie katsojan ruskeanvihreään 70- ja 80-lukujen taitteeseen. Poikien lapsuus on kuvattu hauskasti, lapsen näkökulmasta ja ajankuvaltaan todella tuoreen
Lisää >>

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Olen aina silloin tällöin kirjoitellut tässä blogissa naisen asemasta elokuvassa ja naishahmoista yleensäkin. Jokin aika sitten kirjoittamani jutun jälkeen Cinefiliaan Jutta esitteli minulle aikaisemmin tuntemattoman Bechdelin testin , jonka avulla voi tutkiskella, millä tavalla naishahmot elokuvassa esitellään. Idea oli sen verran mielenkiintoinen, että halusin esitellä sen myös täällä, sillä aloin heti käyttää sitä katsomissani elokuvissa. Itseään kunnioittavan naisen näkökulmasta tulokset eivät ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia... Eli kun katsot mitä tahansa elokuvaa, kysy itseltäsi: Onko elokuvassa vähintään 2 naishenkilöä joilla on nimet? Puhuvatko he keskenään? Onko puheenaiheena jokin muu kuin miehet? Ovat muuten todella harvassa ne Hollywood-elokuvat -varsinkin lapsille suunnatut- jotka läpäisevät tämän testin. Olenkin usein miettinyt (ja kirjoitellutkin siitä), että millaisen kuvan naisen asemasta lapset saavat näiden miespainotteisten elokuvien perustee
Lisää >>