Viihteellistä tuijottelua - Vuohia tuijottavat miehet (****)

Jos elokuvan aiheena on armeijan paranormaaleja taitoja hyväkseen käyttävä yksikkö, ja sen tarina pohjautuu löyhästi tositapahtumiin, elokuva ei periaatteellisesti *voi* olla totaalisen huono. Kun vielä mukana on kaksi aikamme karismaattisimpiin ja lahjakkaimpiin miesnäyttelijöihin kuuluvaa tapausta: George Clooney ja Ewan McGregor, lopputulos ei voi olla hassumpi. Eikä se olekaan. Tai siis onhan se hassu. Myönnän nimittäin hekotelleeni penkissäni useammin kuin kerran.

McGregor näyttelee elämäänsä kyllästynyttä toimittajaa Bob Wiltonia, joka sattumoisin kuulee armeijan erikoisyksiköstä, joka käyttää hyväkseen paranormaaleja taitoja sodassa vihollista vastaan. Kun hänen vaimonsa jättää hänet, hän tekee kuten kuka tahansa hylätty ja nöyryytetty mies tekisi - ja menee sotaan aikomuksenaan näyttää vaimolle, ettei hänkään ole mikään turha jätkä.

Bob matkaa Kuwaitiin ja odottaessaan päästyä rajan yli Irakiin löytääkin varsinaisen jymyjutun. Kuin kohtalon johtamana hän törmää Clooneyn esittämään Lyn Cassidyyn, yhteen psykojoukkojen perustajajäsenistä, jonka kanssa hän lähtee elämänsä seikkailulle Irakin aavikolle. Bob kuulee uskomattoman tarinan psykojoukkojen perustajasta Billistä (Jeff Bridges) sekä jedisotureiksi itseään kutsuvan yksikön koulutuksesta ja Lyn näyttää Bobille käytännössä, miten voimia käytetään. Tähän liittyy moni elokuvan nauruhermoja kutkuttava kohtaus.


Tarjolla on erittäin hauska hyväntuulen elokuva, jonka huumori on tehty hyvällä maulla ja turhia kliseitä välttäen. Hieman toimintaa ja jännitystä kun sekoitetaan soppaan, kokonaisuudesta tulee nautittava ja viihdyttävä. Pidin paljon juurikin siitä, että komedia on usein pienimuotoista vihjailua kuin suoranaista naurattamiseen pyrkivää pakkohuumoria.


Näyttelijät sopivat rooleihinsa Tähtien sodan tapaan: McGregor nuorena reportterina, joka vielä hakee itseään (=Luke Skywalker), Clooney vanhempana ja salaperäisenä jedimestarina (=Obi-Wan Kenobi) ja Bridges kaikista vanhimpana ja... noh, viisaimpana? (=Yoda) sekä lopulta Kevin Spacey pahiksena (=Darth Vader). Clooney -faneja hemmotellaan, kun kuukauden väliajoin olemme päässeet nauttimaan kahdesta hänen tähdittämästään elokuvasta! Ensin Up in the air, nyt Vuohia tuijottavat miehet - joista kuitenkin pitää myöntää ensinmainitun olleen parempi.


Tähtien sota-fanille elokuva on kultakaivos ja entisellä Obi-Wan Kenobilla, McGregorilla ilmeisesti on ollut hauskaa elokuvaa tehdessä. Kohtauksessa, jossa Lyn kertoo Bobille jedisotureista, Bob kysyy “mitä ne ovat?” sellainen vino hymy kasvoillaan, että voin uskoa kohtauksen vaatineen useamman oton. Ei kai nyt vanhan jedimestarin tarvitse kysellä mitä jedit ovat? :)


Vaikka McGregor näyttelee elokuvassa amerikkalaista, loppukohtauksessa on tuotu hänen skottilaisuuttaan esille hauskasti laittamalla hänen kaulaansa skottiruutuinen villakankaasta tehty solmio.

Suosittelen lämpimästi kaikille omaperäisestä toimintahuumorista pitäville, joita ei harmita vaikka kaikki kysymykset eivät saakaan vastausta.

Elokuva perustuu Jon Ronsonin samannimiseen romaaniin ja tuon kirjan ajattelin etsiä käsiini seuraavaksi.


Tuomio: *****

F A C T  F I L E:
Ohjaus: Grant Heslow
Käsikirjoitus: Peter Straughan, perustuu Jon Ronsonin romaaniin
Pääosissa: Ewan McGregor, George Clooney, Jeff Bridges, Kevin Spacey, Stephen Lang
Valmistusmaa: Yhdysvallat / Iso-Britannia 2009
Genre: komedia
Ensi-ilta: 26. helmikuuta 2010
IMDb
Trailer: tsekkaa Applelta

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Elokuva-arvostelu: Kuninkaan puhe - The King's Speech (2010)

Tapani Maskulan haastattelusta Filmihullussa 5-6/2010