Peikkoja ja feminismiä
Olen lukenut pitkästä aikaa paljon kirjoja :) tuntuu ihan hyvältä, sillä kului monta kuukautta, että en saanut yhtään kirjaa luettua loppuun saakka. Perheen ja kahden erilaisen työn yhdistäminen kun ikävästi vie voimia ja aikaa.
Liisa Huhta ja Rosa Meriläinen: Feministin käsikirja
Viimeaikainen feministinen ahdistukseni sai minun kahlaamaan läpi kaksi aihetta käsittelevää teosta: Liisa Huhdan ja Rosa Meriläisen Kilttien kapinan (josta kirjoittelin jo aiemmin) ja nyt viikonloppuna samojen kirjoittajien toisen teoksen Feministin käsikirja.
Kirja kertoo hauskalla ja populaarisella, mutta kuitenkin asiallisella tavalla feminismistä sekä siitä miten selvitä maailmassa feministinä - ja toisaalta miten selvitä feministin kanssa. Kirjassa parasta on se, ettei se pyri lokeroimaan ihmisiä tiukkaan lokeroon. Toki se listaa esimerkiksi eri feministityyppejä, mutta muistuttaa, että feminismi on suurelta osin vapautta olla juuri sellainen kuin itse haluaa.
Minua nimittäin alkaa helposti ahdistaa, kun osa ihmisistä vaatii minun olevan juuri tietynlainen, jotta kelpaan samaan porukkaan. Vaikka en välttämättä täysin telaketjufeministiltä näytäkään ulkoisesti, niin kyllä minä henkeen ja vereen itseäni feministinä pidän - ja siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista ;-)
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
Tänään vietin kotona vapaapäivää ja lukaisin julkaisustaan lähtien lukulistallani olleen Finlandia-voittajan Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi. Olen aina pitänyt fantasiasta, ja Sinisalon fantasiaa ja biologiaa (joskin kuvitteellista sellaista) yhdistävä romaani oli huikea kokemus.
Kirjassa Enkeli löytää pihalta pikkuruisen Peikon ja ottaa sen hoitoonsa. Lähes kuolemaantuomittu peikonpentu kasvaa ja vahvistuu Enkelin hoidossa ja lopulta ei enää olekaan täysin selvää, kuka hoitaa ja ketä. Aivan ihastuttava romaani, jonka olisi halunnut jatkuvan.
Lisäpisteet vielä siitä, että yhdessä kohdassa mainittiin oman graduni ohjaaja ;-)
Jokin aika sitten huhuttiin, että tästä olisi suunnitteilla elokuvakin. Mielenkiinnolla sellaisen katsoisin!
Liisa Huhta ja Rosa Meriläinen: Feministin käsikirja
Viimeaikainen feministinen ahdistukseni sai minun kahlaamaan läpi kaksi aihetta käsittelevää teosta: Liisa Huhdan ja Rosa Meriläisen Kilttien kapinan (josta kirjoittelin jo aiemmin) ja nyt viikonloppuna samojen kirjoittajien toisen teoksen Feministin käsikirja.
Kirja kertoo hauskalla ja populaarisella, mutta kuitenkin asiallisella tavalla feminismistä sekä siitä miten selvitä maailmassa feministinä - ja toisaalta miten selvitä feministin kanssa. Kirjassa parasta on se, ettei se pyri lokeroimaan ihmisiä tiukkaan lokeroon. Toki se listaa esimerkiksi eri feministityyppejä, mutta muistuttaa, että feminismi on suurelta osin vapautta olla juuri sellainen kuin itse haluaa.
Minua nimittäin alkaa helposti ahdistaa, kun osa ihmisistä vaatii minun olevan juuri tietynlainen, jotta kelpaan samaan porukkaan. Vaikka en välttämättä täysin telaketjufeministiltä näytäkään ulkoisesti, niin kyllä minä henkeen ja vereen itseäni feministinä pidän - ja siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista ;-)
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
Tänään vietin kotona vapaapäivää ja lukaisin julkaisustaan lähtien lukulistallani olleen Finlandia-voittajan Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi. Olen aina pitänyt fantasiasta, ja Sinisalon fantasiaa ja biologiaa (joskin kuvitteellista sellaista) yhdistävä romaani oli huikea kokemus.
Kirjassa Enkeli löytää pihalta pikkuruisen Peikon ja ottaa sen hoitoonsa. Lähes kuolemaantuomittu peikonpentu kasvaa ja vahvistuu Enkelin hoidossa ja lopulta ei enää olekaan täysin selvää, kuka hoitaa ja ketä. Aivan ihastuttava romaani, jonka olisi halunnut jatkuvan.
Lisäpisteet vielä siitä, että yhdessä kohdassa mainittiin oman graduni ohjaaja ;-)
Jokin aika sitten huhuttiin, että tästä olisi suunnitteilla elokuvakin. Mielenkiinnolla sellaisen katsoisin!