Viikonlopun elokuvat: Hulk ja Loma Roomassa
Viikonloppuna pääasiassa nautiskelin sosiaalisuudesta ja treffasin lauantaina hyvän ystäväni, jonka kanssa vietimme oikein kunnon tyttöjen illan kahden viinipullon (toinen oli tuo oheisen kuvan australialainen kuohuviini Pink, joka supportaa pullollaan rintasyöpäkampanjaa Pink Ribbon), hyvien syömisten ja vielä parempien keskustelujen merkeissä. Olin viikonlopun yksin kotona, kun muu perhe oli mummolassa, joten oli oivallinen tilaisuus ihan vaan nauttia omasta rauhasta.
Lauantain viini-illan lisäksi otin sunnuntain lähinnä lukemisen kannalta ja luin loppuun Liisa Huhdan ja Rosa Meriläisen kirjoittaman Feministin käsikirjan. Asiallisesta ja mielenkiintoisesta kirjasta kerron lisää myöhemmin.
Viikonlopun elokuvia tuli sitten katsottua vain kaksi:
111. A. Lee: Hulk (2003) (tv 26/6) - *
Olen Ang Lee -fani, mutta Hulkin olin tähän mennessä jättänyt tarkoituksellisesti katsomatta. Vaikka aikoinaan olin Marvelin sarjakuvien suurkuluttaja, Hulk ei hahmona koskaan ollut minun suosikkieni joukossa. Kun sitten kuulin pääasiassa negatiivisia arvosteluja kyseisestä elokuvasta, jätin sen katsomatta. Nyt se sitten tuli telkkarista ja ajattelin, että kerrankos se kirpaisee, tsekkaanpas tapauksen, että pystyn siitä omankin mielipiteen muodostamaan. Minä olen sellainen ihminen, että en jätä elokuvaa kesken kuin ihan hätätapauksessa, olipa leffa miten huono tahansa. Hulkin meinasin jättää kesken monta kertaa. Miten ihmeessä sellainen ohjaaja kuin Ang Lee voi tehdä tällaisen pohjanoteerauksen? Hyvää tässä oli vain mielenkiintoiset usean kuvakulman kohtaukset, muuten koko elokuva oli kliseinen ja tarinaltaan tönkkö ja visuaalisilta efekteiltään kammottava.
112. W. Wyler: Loma Roomassa (Roman holiday) (1953) (dvd 28/6) - *****
Sooloilija tässä jokin aika sitten kertoili Loma Roomassa -elokuvasta ja hänen suosittelunsa saivat minut pistämään elokuvan kirjastosta varaukseen. Kyseinen Audrey Hepburnin ja Gregory Peckin tähdittämä klassikko oli sitten vuorossa tänään. Viikonlopun leffatarjonnassa siis tähditykset laidasta laitaan :) sillä Loma Roomassa oli niin suloinen ja lämminhenkinen pikku komedia! Hepburn kapinoivana prinsessana tutkimassa Roomaa ihan itsekseen, Peck lehtimiehenä, joka yhtäkkiä saakin selville sohvallaan tiedottomana nukkuvan naisen olevankin oikea prinsessa. Todellinen hyvänmielen elokuva, helmi romanttisten komedioiden joukossa.
Lauantain viini-illan lisäksi otin sunnuntain lähinnä lukemisen kannalta ja luin loppuun Liisa Huhdan ja Rosa Meriläisen kirjoittaman Feministin käsikirjan. Asiallisesta ja mielenkiintoisesta kirjasta kerron lisää myöhemmin.
Viikonlopun elokuvia tuli sitten katsottua vain kaksi:
111. A. Lee: Hulk (2003) (tv 26/6) - *
Olen Ang Lee -fani, mutta Hulkin olin tähän mennessä jättänyt tarkoituksellisesti katsomatta. Vaikka aikoinaan olin Marvelin sarjakuvien suurkuluttaja, Hulk ei hahmona koskaan ollut minun suosikkieni joukossa. Kun sitten kuulin pääasiassa negatiivisia arvosteluja kyseisestä elokuvasta, jätin sen katsomatta. Nyt se sitten tuli telkkarista ja ajattelin, että kerrankos se kirpaisee, tsekkaanpas tapauksen, että pystyn siitä omankin mielipiteen muodostamaan. Minä olen sellainen ihminen, että en jätä elokuvaa kesken kuin ihan hätätapauksessa, olipa leffa miten huono tahansa. Hulkin meinasin jättää kesken monta kertaa. Miten ihmeessä sellainen ohjaaja kuin Ang Lee voi tehdä tällaisen pohjanoteerauksen? Hyvää tässä oli vain mielenkiintoiset usean kuvakulman kohtaukset, muuten koko elokuva oli kliseinen ja tarinaltaan tönkkö ja visuaalisilta efekteiltään kammottava.
112. W. Wyler: Loma Roomassa (Roman holiday) (1953) (dvd 28/6) - *****
Sooloilija tässä jokin aika sitten kertoili Loma Roomassa -elokuvasta ja hänen suosittelunsa saivat minut pistämään elokuvan kirjastosta varaukseen. Kyseinen Audrey Hepburnin ja Gregory Peckin tähdittämä klassikko oli sitten vuorossa tänään. Viikonlopun leffatarjonnassa siis tähditykset laidasta laitaan :) sillä Loma Roomassa oli niin suloinen ja lämminhenkinen pikku komedia! Hepburn kapinoivana prinsessana tutkimassa Roomaa ihan itsekseen, Peck lehtimiehenä, joka yhtäkkiä saakin selville sohvallaan tiedottomana nukkuvan naisen olevankin oikea prinsessa. Todellinen hyvänmielen elokuva, helmi romanttisten komedioiden joukossa.