Luettua: Sara Gruen - Vettä elefanteille
Sara Gruenin Vettä elefanteille eroaa hieman elokuvaversiosta, mutta ei kuitenkaan paljoa. Elokuva on siis kirjalle hyvin uskolliseen tapaan tehty. Mutta missä nämä kaksi teosta eroavat toisistaan, on kertomuksen intensiivisyys ja elävyys - alkuteos on aivan upea kuvaus sirkuselämästä, mutta toisaalta myös vanhenemisen mukanaan tuomista ongelmista.
Kun elokuvassa ikääntynyt Jacob Jankowski nähdään vain hetken aikaa alussa ja lopussa, kirja seuraa koko matkan ajan vuorotellen vanhainkodissa poikaansa odottelevaa Jacobia ja hänen muisteluidensa kautta vuosikymmenten takaista aikaa sirkuskolonnan mukana. Tämä tiukempi yhteys tekee tarinasta jotenkin paljon vaikuttavamman, toisaalta surumielisemmän, sillä kirjan tarina on kuitenkin vanhan Jacobin tarina, kun elokuva keskittyy kuvaamaan nuorta Jacobia.
Yksi eroavuus kirjan ja elokuvan välillä on se, että elokuvassa sirkuksen eläinekspertti August on myös sirkuksen johtaja. Kirjassa on Augustin lisäksi Al-setä, joka on varsinainen johtaja, ja August on vain hänen työntekijänsä. Mutta minun mielestäni tämän asian suhteen elokuvaan tehty muutos on toimiva, sillä hahmojen yhdistäminen ei muuta tarinaa sen ihmeemmin.
Voin erittäin lämpimästi suositella Sara Gruenin kirjaa kaikille, joita kiinnostavat kiehtovat ihmiskohtalot. Kirja toimii loistavasti myös silloin, vaikka olisikin elokuvan jo nähnyt. Se antaa tarinalle täysin uudenlaisen perspektiivin ja kertoo vanhenemisesta samalla aikaa ihastuttavan humoristisesti mutta myös sydäntäsärkevän aidosti. Koska kukaanhan meistä tuskin haluaa tulla oikeasti vanhaksi. Tämä yhdistettynä 30-luvun sirkusmaailman jännittävyyteen tekee kokonaisuudesta otteessaan pitävän, lämminhenkisen tarinan ihmisistä ja eläimistä.
Alkuteos: Water for Elephants
Kirjailija: Sara Gruen
Suomentaja: Anna-Maija Viitanen
Sivumäärä: 366
Kustantaja: Bazaar
