Klassikko: Billy Wilderin Foreign Affair (1948) (*****)

Billy Wilder -elokuvien katselu jatkui romanttisella draamakomedialla Berliinin raunioitten keskellä (A Foreign Affair), jota sotaan kytkeytyvästä aiheestaan huolimatta tähdittää kaksi upeaa naista - Jean Arthur ja Marlene Dietrich. Elokuva sijoittuu sodan jälkeiseen Berliiniin ja käytännöllisesti pommitetun kaupungin raunioiden keskelle. Kaupunkiin majoittuneet Yhdysvaltain armeijan joukot alkavat lipsua moraalissaan kaiken puutteessa elävien saksalaisten keskellä - yhdellä suklaapatukalla kun saa ostettua ihmeitä. Yhdysvaltain kongressi lähettää edustuston tutkimaan miestensä moraalia. Miesvaltaisessa lähetystössä on mukana vain yksi nainen, Iowasta kotoisin oleva neiti Frost (Arthur), jonka täräkkä asenne vastaa koko läjää tossukoita miesedustajia.

Nuttura tiukalla kulkeva Frost näkee kaikkialla moraalin rappiota, ja ottaa silmätikukseen kapakkalaulaja Erikan (Dietrich), jolla huhutaan olevan suhde amerikkalaisen upseerin kanssa, mutta myös kyseenalainen menneisyys Hitlerin lähipiirissä. "Avukseen" tutkimuksiinsa Frost saa kapteeni Pringlen (John Lund), joka nyt sattuu olemaan juuri se Frostin etsimä upseeri.

Berliinin raunioitten keskellä on romanttinen draamakomedia, joka Wilderille omalaatuisella tyylillä onnistuu tuomaan aihepiiriinsä niin paljon muutakin. Sodan jälkeisen Saksan ongelmia kuvataan hyvin aidolla tyylillä ja runneltu kaupunki tuo ympäristön mukaan kuin yhtenä päähenkilönä. Ihastuttavinta elokuvassa on sen kaksi pääosanaista - tiukan asiallinen ja erittäin aikaansaava Frost pehmenee elokuvan aikana menettämättä kuitenkaan särmäänsä sen suhteen, mitä hän haluaa. Siinä on nainen, jota ei pysty kuvittelemaan hellan ja nyrkin väliin! Dietrichin eteerinen Erika von Schlütow puolestaan on yhtä aikaa upea viettelijätär ja toisaalta herkän haavoittuva, sodassa kaupunkinsa tavoin kärsinyt nainen, joka on löytänyt omanlaisensa, monen mielestä kyseenalaisen tavan selviytyä sodan kauhuista.

Useassa Wilderin elokuvassa on mukana media ja sen vaikutus - tässäkin se on, pienenä mainintana, mutta selkeästi huomattavana kuitenkin. Jo vuosikymmeniä sitten median ja toimittajien vaikutusvalta oli huomattava, kuten käy ilmi neiti Frostin kommentista, jossa hän uhkaa viedä raporttinsa kongressiin, pääministerille ja presidentille asti - tai jos sekään ei riitä, radiotoimittajalle.

Ja ken loistavaa dialogia elokuvissa rakastaa, sille voin näitä Wilderin elokuvia suositella koko sydämestäni, sillä jokaisessa näkemässäni juuri dialogi on ollut se ratkaiseva asia, joka on saanut minut näihin komeisiin klassikoihin niin suuresti rakastumaan.

Tuomio: ★★★★★

F A C T   F I L E:
Alkuperäinen nimi: A Foreign Affair
Ohjaus: Billy Wilder
Käsikirjoitus: Charles Brackett, Richard L. Breen, Billy Wilder
Pääosissa: Jean Arthur, Marlene Dietrich, John Lund, Millard Mitchell
Valmistusmaa: USA 1948
Genre: komedia / romantiikka
IMDb

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Olen aina silloin tällöin kirjoitellut tässä blogissa naisen asemasta elokuvassa ja naishahmoista yleensäkin. Jokin aika sitten kirjoittamani jutun jälkeen Cinefiliaan Jutta esitteli minulle aikaisemmin tuntemattoman Bechdelin testin , jonka avulla voi tutkiskella, millä tavalla naishahmot elokuvassa esitellään. Idea oli sen verran mielenkiintoinen, että halusin esitellä sen myös täällä, sillä aloin heti käyttää sitä katsomissani elokuvissa. Itseään kunnioittavan naisen näkökulmasta tulokset eivät ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia... Eli kun katsot mitä tahansa elokuvaa, kysy itseltäsi: Onko elokuvassa vähintään 2 naishenkilöä joilla on nimet? Puhuvatko he keskenään? Onko puheenaiheena jokin muu kuin miehet? Ovat muuten todella harvassa ne Hollywood-elokuvat -varsinkin lapsille suunnatut- jotka läpäisevät tämän testin. Olenkin usein miettinyt (ja kirjoitellutkin siitä), että millaisen kuvan naisen asemasta lapset saavat näiden miespainotteisten elokuvien perustee
Lisää >>

Elokuva-arvostelu: Kuninkaan puhe - The King's Speech (2010)

Kuva
Tom Hooperin ohjaama Kuninkaan puhe alkaa äärimmäisen vaivaannuttavalla kohtauksella. Siinä Englannin kuninkaan Yrjö V:n toinen poika, Yorkin herttua ( Colin Firth ) astelee hitaasti monituhatpäisen yleisön eteen asetetulle mikrofonille. Fokus on vanhanaikaisessa mikrofonissa. Herttua kävelee mikrofonille, avaa suunsa -tässä vaiheessa jännitys muuttuu käsinkosketeltavaksi - eikä saa sanottua sanaakaan. Herttua - Albert, tuttavallisemmin Bertie - on änkyttänyt noin 5-vuotiaasta saakka, mutta ongelma siitä alkaa syntyä vasta teknisen vallankumouksen, radion yleistymisen jälkeen. Vanhan kuninkaan ( Michael Gambon ) kunto ei ole enää parhaimmillaan ja tuleva kuningas Edward, herttuan vanhempi veli ( Guy Pearce , joka oikeasti on seitsemän vuotta Firthiä nuorempi) huitelee maailmalla miten sattuu ja jättää julkiset velvollisuudet veljensä hoidettavaksi - niin myös puheiden pitämiset koko kansalle. Herttuan vaimo ( Helena Bonham Carter ) etsii apua miehensä ongelmaan puheterapeutilta t
Lisää >>

Tapani Maskulan haastattelusta Filmihullussa 5-6/2010

Kuva
Turun Sanomien elokuvakriitikko Tapani Maskula on ollut pitkän aikaa henkilökohtainen ihmetyksen aiheeni, kun viikottaisen Helsingin Sanomien Nyt-liitteen elokuvatähditykset selaan. Olen monesti miettinyt, millainen ihminen hän oikein onkaan, koska tähditystensä perusteella hänestä saa sellaisen käsityksen, että hän  suurin piirtein "vihaa" kaikkia nykyelokuvia. Olen miettinyt, että onko kyseessä kyllästyminen, vai tehdäänkö nykyisin oikeasti vain niin huonoja elokuvia? Vuonna 1941 syntynyt Maskula on tehnyt pitkän uran elokuvakriitikkona ja työskennellyt Turun Sanomissa jo vuodesta 1980. Osa meistä bloggareista ei ollut tuolloin vielä edes syntynyt ja itsekin olin tuolloin vasta 6-vuotias. Eipä meillä siis ole paljoa nokan koputtamista tuollaisen historian edessä. Wikipedian mukaan Maskula katsoo vuosittain 500- 1 000 elokuvaa, mikä on erittäin kunnioitettava määrä. Itse hädin tuskin pari sataa elokuvaa ehdin vuodessa katsomaan, ja sekin tuntuu jo suurelta määrältä! Tuo
Lisää >>