Jackie Chan rocks!

Minulla on hienoinen heikko kohta martial arts -elokuviin, vaikka en niitä aktiivisesti seuraakaan. Nuorena olin kovasti innostunut lähes kaikista itsepuolustuslajeista ainakin filosofisella tasolla, joskin itse harrastin aikani vain aikidoa ja sitten aikuisena jonkin aikaa korealaista sin moo hapkidoa. Olen kuitenkin aina ihannoinut upeita martial arts -koreografioita, joita noissa elokuvissa voi nähdä, ja yksi suurimmista suosikeistani on Hong Kongissa 7. huhtikuuta 1954 syntynyt Jackie Chan (syntymänimeltään Kong-sang Chan).

Chan näyttelee uudessa Karate Kidissä (josta juttu täällä) nuorta Dreniä (Jaden Smith) opastavaa kung-fu-mestaria ja tämä jo miehen ikään ehtinyt veteraani sulatti sydämeni taas kokonaan. Iästään huolimatta Chan on edelleen ketterä ja koreografioissaan vertaansa vailla. Olen aina ihaillut varsinkin hänen tapaansa käyttää hyväkseen huonekaluja ja vaatteita taistellessaan vastustajiaan vastaan. Rakastan guilty pleasuremaisen voimakkaasti elokuvaa Shanghai Noon (2000), missä hän näyttelee Villiin Länteen joutuvaa kiinalaissoturia, joka joutuu yhteistyöhön Owen Wilsonin näyttelemän cowboyn kanssa.

Mittavan uransa aikana Chan on näytellyt lähes sadassa elokuvassa, mutta huomattavasti harvemmassa hän on pääosassa. Hänhän aloitti uransa stunt-miehenä ja esiintyi pienissä rooleissa mm. legendaarisen Bruce Leen kanssa. Chan pelastaa usein heikommankin elokuvan eloisalla olemuksellaan ja mahtavan fyysisellä komediallaan. Karate Kidissä nähdään puolestaan Chanin vakavampi puoli, mikä on haastatteluiden mukaan hänelle uusi ja vaikeahkokin aluevaltaus, sillä hän on tottunut olemaan hauska.

Ohessa klippi yhdestä suurimmista Jackie Chan -suosikeistani, taistelukohtaus elokuvasta Legend of Drunken Master:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Elokuva-arvostelu: Kuninkaan puhe - The King's Speech (2010)

Tapani Maskulan haastattelusta Filmihullussa 5-6/2010