Kotona katseltua: Koodinimi Farewell (2009) (****)

Christian Carionin ohjaama, tositapahtumiin perustuva Koodinimi: Farewell kylmän sodan päättymiseen johtavista tapahtumista on otteessaan pitävä, laadukas trilleri. Pääosakaksikkoa näyttelee paremminkin ohjaajana tunnettu serbialainen Emir Kusturica ja samoin näyttelemisen ohella myös ohjaajan pallilla istunut ranskalainen Guillaume Canet.

Elokuva sijoittuu vuoteen 1981, jolloin presidentit Reagan (jota elokuvassa näyttelee Fred Ward), Mitterand (jota esittää Philippe Magnan) ja Gorbatsov (Vsevolod Shilovsky) elivät muuttuvassa maailmassa. Mutta maailman muuttuminen ei tapahtunut pelkästään nimekkäiden valtionjohtajien kautta, vaan siihen vaadittiin ruohonjuuritason työtä.

Kusturica on Sergei, KGB-agentti, joka päättää tehdä maalleen palveluksen ja kavaltaa kaiken salaisen tiedon ranskalaisen diplomaatin, Pierren (Canet) kautta Ranskan salaiselle palvelulle ja sitä kautta CIA:lle. Aluksi yhteistyöhön vastahakoinen Pierre lopulta ystävystyy ranskalaisesta kulttuurista pitävän Sergein kanssa. Siinä vaiheessa kavallus kuitenkin uhkaa paljastua ja molemmat miehet sekä heidän perheensä joutuvat vaaraan.

Elokuva tuo kylmän sodan päättymisen hetket esille kahden tavallisen miehen kautta. Kuvastollaan se viittaa loistavasti Neuvostoliiton sortumisen merkkeihin mm. Sergein pojan, Igorin eläytyessä Queenin musiikkiin uusien Sony Walkmaniensa kautta keskellä metsää. Nämä kauniin kuvalliset, symbolisesti mielenkiintoiset ilmaukset ovat kiva lisä - Sergei katselee asuntonsa nurkkaan heijastettua kaitafilmiä poikansa lapsuudesta, presidentti Reagan esittelee vanhan lännenelokuvan kuvakulmia avustajalleen. Myös Sergein siteeraama susiruno saa kuvallisen vastineensa.

Suomen kannalta kiinnostavaa on, että osa elokuvan kohtauksia on kuvattu Rovaniemellä ja Helsingissä. Positiivista on myös se, että elokuvassa puhutaan "oikeilla kielillä" - eli ranskalaiset puhuvat ranskaa, venäläiset venäjää ja amerikkalaiset amerikkaa.

(tänä aamuna heräsin sitten siihen, että päässäni soi Erkki Liikasen "Reikani, Reikani", lapsuuteni Syksyn säveliä vuodelta 1983... harmi, etten löytänyt biisiä juutuubista teidänkin kiusaksi ;-)

Tuomio: ★★★★★

F A C T   F I L E:
Alkuperäinen nimi: L'affaire Farewell
Ohjaus: Christian Carion
Käsikirjoitus: Christian Carion, perustuu Serguei Kostinen kirjaan
Pääosissa: Emir Kusturica, Guillaume Canet, Willem Dafoe, Alexandra Maria Lara, Fred Ward, Philippe Magnan, Ingeborga Dapkunaite
Valmistusmaa: Ranska 2009
Genre: trilleri
Ikäraja: 11
IMDb

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotona katsottua: Белый Бим черное ухо - Bim Mustakorva (*****)

Kuva
Muistan lapsuudestani vain harvoja elokuvia kunnolla, mutta yksi niistä mieleeni syvälle syöpyneistä on neuvostoliittolainen elokuva vuodelta 1977, nimeltään Bim Mustakorva . Elokuva oli ehdolla seuraavana vuonna vieraskielisen Oscarin kategoriassa, enkä ehdokkuutta lainkaan ihmettele - ajoittaisesta yltiösentimentaalisuudestaan huolimatta Bim Mustakorva kun on äärimmäisen surullinen, joskin kauniilla tavalla kerrottu tarina ihmisen parhaan ystävän uskollisuudesta. Kun vihdoin vuosikymmenten jälkeen näin tämän elokuvan nyt toistamiseen, kyynelkanavat tuli taas putsattua... Bim Mustakorva perustuu Gavriil Trojepolskin samannimiseen kirjaan (jonka myös luin silloin pienenä ja joka löytyy myös kirjahyllystäni). Se kertoo kuinka värivirheellinen setteri Bim päätyy eläkkeellä olevan sotaveteraanin Ivan Ivanovitsin ( Vjatsheslav Tihonov ) kumppaniksi ja herättää leskeksi jääneen miehen taas eloon. Ivanin sodassa sydämeensä saama sirpale saattaa miehen kuitenkin sairaalaan Moskovaan asti
Lisää >>

Skavabölen pojat - suomalaista elokuvaa parhaimmillaan

Kuva
Espoo Cinén järjestämässä lehdistötilaisuudessa näytettiin eilen kotimainen Skavabölen pojat , Zaida Bergrothin esikoisohjaus kahden verivalalla toisiinsa sitoutuneen veljeksen tarinasta sekä perheidyllin hajoamisesta. Elokuva pohjautuu Antti Raivion samannimiseen näytelmään ja sen on elokuvaksi muokanneet ohjaaja Bergroth sekä hänen käsikirjoittajapuolisonsa Jan Forsström . Tarinan keskiössä ovat veljekset Rupert (parikymppisenä Lauri Tilkanen ja 10-vuotiaana Ilmari Järvenpää ) ja Evert (vastaavasti Iiro Panula ja Onni Tommila ), joiden perheen kohtaloa vuosikymmenen ajalta seurataan armeijasta kotiin palaavan Rupertin muistelmien ja takaumien kautta. Poikien vanhempia näyttelevät Leea Klemola ja Martti Suosalo , muissa sivuosissa nähdään mm. Tommi Korpela , Elina Knihtilä , Sulevi Peltola ja Eila Roine . Rupertin muistelo vie katsojan ruskeanvihreään 70- ja 80-lukujen taitteeseen. Poikien lapsuus on kuvattu hauskasti, lapsen näkökulmasta ja ajankuvaltaan todella tuoreen
Lisää >>

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Olen aina silloin tällöin kirjoitellut tässä blogissa naisen asemasta elokuvassa ja naishahmoista yleensäkin. Jokin aika sitten kirjoittamani jutun jälkeen Cinefiliaan Jutta esitteli minulle aikaisemmin tuntemattoman Bechdelin testin , jonka avulla voi tutkiskella, millä tavalla naishahmot elokuvassa esitellään. Idea oli sen verran mielenkiintoinen, että halusin esitellä sen myös täällä, sillä aloin heti käyttää sitä katsomissani elokuvissa. Itseään kunnioittavan naisen näkökulmasta tulokset eivät ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia... Eli kun katsot mitä tahansa elokuvaa, kysy itseltäsi: Onko elokuvassa vähintään 2 naishenkilöä joilla on nimet? Puhuvatko he keskenään? Onko puheenaiheena jokin muu kuin miehet? Ovat muuten todella harvassa ne Hollywood-elokuvat -varsinkin lapsille suunnatut- jotka läpäisevät tämän testin. Olenkin usein miettinyt (ja kirjoitellutkin siitä), että millaisen kuvan naisen asemasta lapset saavat näiden miespainotteisten elokuvien perustee
Lisää >>