Maailmanloppu tyylillä - The Road (***)

Cormac McCarthyn (No country for old men) romaaniin perustuva filmatisointi Tie - The Road on lohduton kuvaus ajasta, jolloin maailmanloppu on koskettanut maapalloamme ja muutama ihminen enää kitkuttelee hengissä täysin kuolleessa ympäristössä. Tarina kietoutuu Isän (Viggo Mortensen) ja Pojan (Kodi Smit-McPhee) matkaan kohti toivoa, heidän pyrkimykseensä selvitä hengissä joka tavalla vihamielisessä maailmassa. He matkaavat läpi lumisen, jäisen ja harmaan maan resuissaan kohti meren rantaa ja mahdollista lämpöä, sydämessään pienen pieni toivo siitä, että elämä vielä voittaa.


10 vuotta aikaisemmin maapalloa on kohdannut katastrofi, joka on pyyhkäissyt tieltään kaiken elävän. Mikä tuo katastrofi oli, jätetään katsojan mielikuvituksen varaan. Takaumien avulla seurataan Isän ja Pojan perheen elämää ennen katastrofia, jolloin mukana oli myös Äiti (Charlize Theron).


Elossa säilyneiden ihmisten elämä on ollut taistelua ja osa heistä on menettänyt ihmisyytensä heittäytymällä kannibalismiin. Muiden ihmisten ahneus, nälkä ja pelkkä elossasäilymisen tarve tekevät Isän ja Pojan matkasta karmivan. He pysyvät hengissä kuitenkin keskinäisen rakkauden ja huolenpidon ansiosta. Mortensen uurteisine kasvoineen on riipaiseva kärsivän isän roolissaan ja nuori Smit-McPhee loistaa pojasta henkisesti mieheksi kasvavana nuorena, jonka herkkyys ja viattomuus ovat täytenä vastakohtana isän hienoiselle pessimismille ja karkealle rakkaudelle.


Tie - The Road on todella komeasti toteutettu ja varsinkin pääosien roolisuoritukset häikäisevät. Mortensenin esitys on ihan kyllä Oscar-tasoa (veikkaan, että tässä on yksi kovastikin potentiaalinen vaihtoehto ensi kevään skaboihin!). Lisäksi maailman ankeus on saatu kuvattua aivan loistavasti. Elokuva on siis sekä äärimmäisen tyylikäs kuvauksellisesti että riipaiseva näyttelijäsuorituksiltaan.

MUTTA... maailmanloppuelokuvat ovat erittäin hankalia toteuttaa uskottavasti. Ja kun katsojaa alkaa häiritä joku asia, on siitä ajatuksesta vaikea päästä eroon. Tarina herätti koko läjän kysymyksiä, jotka saivat tähdityksenkin sitten loppujen lopuksi tippumaan neljästä tähdestä kolmeen. Saattaa olla, että arvostelen nyt liian rankalla kädellä, mutta vaikka kokonaisuus oli komea, elokuva ei ollut mielestäni uskottava. Monet ovat pitäneet elokuvaa loistavana, joten arvioni kannattaa ottaa vain henkilökohtaisena entisen biologin mielipiteenä, ei absoluuttisena totuutena :) Spoilereita sisältävä ranttaus tuolla leffatietojen alla...

Leffan trailerin voi katsastaa täällä.

Tuomio: *****

F A C T  F I L E:
Ohjaus: John Hillcoat
Käsikirjoitus: Joe Penhall, perustuu Cormac McCarthyn samannimiseen romaaniin
Pääosissa: Viggo Mortensen, Kodi Smit-McPhee, Charlize Theron, Robert Duvall, Guy Pearce
Valmistusmaa: Yhdysvallat 2009
Genre: draama, sci-fi
Ensi-ilta: 25. joulukuuta



VAROITUS! TÄSTÄ ETEENPÄIN SPOILEREITA, JOTEN ÄLÄ LUE JOS ET HALUA TIETÄÄ!

Olisiko mahdollista, että kaikki muu elämä maapallolta kuolisi, mutta että juuri ihmiset (monimutkainen nisäkäslaji) säilyisivät hengissä? Missä olivat rotat? Nisäkkäistähän ne ovat laji, joka varmasti selviäisi katastrofista kuin katastrofista. Lisäksi, jos rottia vaikkapa olikin, kyllähän niitä mieluummin ihminen söisi kuitenkin kuin toisia ihmisiä. Oliko maaperä todellakin niin saastunutta, että kymmenessä vuodessa mitään ei saatu siinä kasvamaan, edes kasvihuoneolosuhteissa? Aurinko kuitenkin selvästikin paistoi, eli sen suhteen mahdollisuudet jonkinlaiselle viljelykselle olisi ollut olemassa. Olisiko todella mahdollista, että vastaavanlainen kaaos syntyisi 10 vuodessa niin ettei minkäänlaista järjestäytynyttä yhteiskuntaa olisi olemassa? Loppuisivatko kengät maailmasta todellakin 10 vuodessa? Lisäksi lopussa nähdään yhtäkkiä muu nisäkäs: koira - miten tämä on selvinnyt jos kaikki muut eläimet (ihmistä lukuunottamatta) ovat kuolleet? Lisäksi tuntui, että ihmiset eivät edes yrittäneet saada itse aktiivisesti aikaan minkäänlaista tulevaisuutta tai jatkumoa, vaan odottivat vain, että jokin saa muutoksen aikaan ulkopuolelta - en usko, että ihmisluonto vajoaisi tähän vaan pyrkisi saamaan asiat kuntoon edes jollakin tavoin.

---SPOILERIT LOPPUU---

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Elokuva-arvostelu: Kuninkaan puhe - The King's Speech (2010)

Tapani Maskulan haastattelusta Filmihullussa 5-6/2010