Sin Nombre - Ei nimeä (****)
Pääosissa: Paulina Gaitan (Sayra), Edgar Flores (El Casper), Diana Garcia (Martha Marlen), Kristian Ferrer (El Smiley), Tenoch Huerta (Lil' Mago)
Valmistusmaa: Meksiko / USA 2009
Genre: trilleri, draama
Ensi-ilta: 30.lokakuuta
Sundancen filmifestareilla tänä vuonna parhaan ohjauksen ja kuvauksen palkinnon saanut Ei nimeä on realistisen oloinen kuvaus matkasta läpi Meksikon kohti Yhdysvaltojen rajaa. Elokuva seuraa kahta linjaa: toisessa hondurasilainen tyttö Sayra (Paulina Gaitan) lähtee isänsä ja setänsä kanssa kohti Yhdysvaltoja loikatakseen rajan yli, suuntana New Jerseyssä asuvat sukulaiset. Toisessa tarinassa nuori jengiläinen Casper (Edgar Flores) kouluttaa 12-vuotiasta Smileytä (Kristian Ferrer) jengin tavoille samalla kun itse yrittää pitää tyttöystävänsä Marthan (Diana Garcia) poissa jengin tietoisuudesta, ikävän huonolla menestyksellä tosin.
Oikeastikin olemassa olevan, globaalisti toimivan Mara Salvatrucha -jengin paikallisena johtajana toimiva hurjaksi tatuoitu Lil' Mago (Tenoch Huerta) ottaa Casperin ja Smileyn kumppanikseen junaryöstöön, jossa kohteena sattuu olemaan sama juna kuin minkä katolla Sayra matkustaa kohti pohjoista. Kun Lil' Mago uhkaa raiskata Sayran, Casper menee väliin - ja näin kaksi tarinalinjaa yhdistyy.
Hyvin todentuntuisesti kuvattu elokuva on jännittävä, mutta draamallisesti väkevä tarina köyhyyden pakottamista laittomista siirtolaisista, jotka haikailevat helpomman elämän perään Yhdysvaltojen rajan pohjoispuolella. Se on myös raadollinen kuvaus voimakkaiden jengien jokapäiväisyydestä ja niiden vaikutuksesta yhä nuorempiin lapsiin, joiden oma moraalikäsitys ei ole vielä täysin muotoutunut. Sayran ja Casperin rinnalle vakuuttavimpien hahmojen rinnalle nimittäin nousee juuri nuori ja innokas Smiley, jolle Lil' Mago vastaa jumalaa ja jengin hyväksyntä elämän tarkoitusta.
Muutamien kliseisten juonenkäänteiden vastapainona junan katolla matkustavien siirtolaisten matka piirtyy valkokankaalle realistisena, likaisena, mutta myös ympäröiviä maisemia hyväillen ja hahmojaan rakastaen. Täällä kaukana asuvalle toki mieleen nousee useasti, onko matka todella kaiken sen tuskan ja menetyksen arvoinen?
Tuomio: *****
