Borat was so 2006 - Brüno is here

Kunnon naurukomedian teko on taidetta, eikä sitä taida kovin moni. Tarkoitan tällä nyt niitä oikeasti ääneen naurattavia elokuvia, en niitä, joille vaan hienoisesti hymähtelee siinä katsannan lomassa tai niitä muka-hauskoja tusinakomedioita, mitä varsinkin nuoremmalle väelle tuotetaan urakalla.

Sacha Baron Cohenin luoma hahmo Borat - kazakstanilainen toimittaja sekoilemassa Amerikassa - oli sellainen oikeasti hauska. Nyt Cohen tuo valkokankaalle kolmannen hahmonsa, itävaltalaisen Brünon, joka on muotitoimittaja, malli ja umpihomo. Kun mies saa potkut toimittamastaan muotishowsta, päättää hän suunnata Hollywoodiin haaveenaan tulla julkkikseksi.

Ihastuttavan täydellistä siansaksaa assistenttinsa Lutzin (ruotsalainen Gustaf Hammarsten) kanssa puhuva Brüno on kuitenkin liian rohkea Hollywoodin tuotantopomoille ja mies päättää kokeilla muita konsteja kuuluisaksi tulemiseksi. Hankalaa se vain on - julkkikset eivät annakaan haastatteluja ihan helposti eikä Lähi-Idän rauhakaan synny tuosta vain.

Boratin tapaan Brüno kiusaa oikeita ihmisiä, mutta tällä kertaa mukana on helpommin lavastuksen maku. Cohenin naama Boratin suosion jälkeen kun on väkisinkin tullut tutuksi. Mutta silti osa kohtauksista yllättää - mukana olleet ihmiset erikoisuudellaan ja meidät katsojat hauskuudellaan. Loppukohtaus painiringissä sai minun silmät tosiaan kostumaan - naurusta.

Brüno on tähän mennessä vuoden toiseksi hauskin komedia. Parhaan komedian titteliä kantaa minun kirjoissani Kauhea kankkunen. Molemmille kuitenkin neljä tähteä viidestä.

Oikeassa elämässä Cohen on kihloissa suloisen Isla Fisherin kanssa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotona katsottua: Белый Бим черное ухо - Bim Mustakorva (*****)

Kuva
Muistan lapsuudestani vain harvoja elokuvia kunnolla, mutta yksi niistä mieleeni syvälle syöpyneistä on neuvostoliittolainen elokuva vuodelta 1977, nimeltään Bim Mustakorva . Elokuva oli ehdolla seuraavana vuonna vieraskielisen Oscarin kategoriassa, enkä ehdokkuutta lainkaan ihmettele - ajoittaisesta yltiösentimentaalisuudestaan huolimatta Bim Mustakorva kun on äärimmäisen surullinen, joskin kauniilla tavalla kerrottu tarina ihmisen parhaan ystävän uskollisuudesta. Kun vihdoin vuosikymmenten jälkeen näin tämän elokuvan nyt toistamiseen, kyynelkanavat tuli taas putsattua... Bim Mustakorva perustuu Gavriil Trojepolskin samannimiseen kirjaan (jonka myös luin silloin pienenä ja joka löytyy myös kirjahyllystäni). Se kertoo kuinka värivirheellinen setteri Bim päätyy eläkkeellä olevan sotaveteraanin Ivan Ivanovitsin ( Vjatsheslav Tihonov ) kumppaniksi ja herättää leskeksi jääneen miehen taas eloon. Ivanin sodassa sydämeensä saama sirpale saattaa miehen kuitenkin sairaalaan Moskovaan asti
Lisää >>

Skavabölen pojat - suomalaista elokuvaa parhaimmillaan

Kuva
Espoo Cinén järjestämässä lehdistötilaisuudessa näytettiin eilen kotimainen Skavabölen pojat , Zaida Bergrothin esikoisohjaus kahden verivalalla toisiinsa sitoutuneen veljeksen tarinasta sekä perheidyllin hajoamisesta. Elokuva pohjautuu Antti Raivion samannimiseen näytelmään ja sen on elokuvaksi muokanneet ohjaaja Bergroth sekä hänen käsikirjoittajapuolisonsa Jan Forsström . Tarinan keskiössä ovat veljekset Rupert (parikymppisenä Lauri Tilkanen ja 10-vuotiaana Ilmari Järvenpää ) ja Evert (vastaavasti Iiro Panula ja Onni Tommila ), joiden perheen kohtaloa vuosikymmenen ajalta seurataan armeijasta kotiin palaavan Rupertin muistelmien ja takaumien kautta. Poikien vanhempia näyttelevät Leea Klemola ja Martti Suosalo , muissa sivuosissa nähdään mm. Tommi Korpela , Elina Knihtilä , Sulevi Peltola ja Eila Roine . Rupertin muistelo vie katsojan ruskeanvihreään 70- ja 80-lukujen taitteeseen. Poikien lapsuus on kuvattu hauskasti, lapsen näkökulmasta ja ajankuvaltaan todella tuoreen
Lisää >>

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Olen aina silloin tällöin kirjoitellut tässä blogissa naisen asemasta elokuvassa ja naishahmoista yleensäkin. Jokin aika sitten kirjoittamani jutun jälkeen Cinefiliaan Jutta esitteli minulle aikaisemmin tuntemattoman Bechdelin testin , jonka avulla voi tutkiskella, millä tavalla naishahmot elokuvassa esitellään. Idea oli sen verran mielenkiintoinen, että halusin esitellä sen myös täällä, sillä aloin heti käyttää sitä katsomissani elokuvissa. Itseään kunnioittavan naisen näkökulmasta tulokset eivät ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia... Eli kun katsot mitä tahansa elokuvaa, kysy itseltäsi: Onko elokuvassa vähintään 2 naishenkilöä joilla on nimet? Puhuvatko he keskenään? Onko puheenaiheena jokin muu kuin miehet? Ovat muuten todella harvassa ne Hollywood-elokuvat -varsinkin lapsille suunnatut- jotka läpäisevät tämän testin. Olenkin usein miettinyt (ja kirjoitellutkin siitä), että millaisen kuvan naisen asemasta lapset saavat näiden miespainotteisten elokuvien perustee
Lisää >>