Näyttääkö Potterismi laantumisen merkkejä?

Heinäkuun 17. päivänä teattereihin pätkähtää Potter-sarjan kuudes osa Puoliverinen prinssi. Ensi-ilta on Suomessa samaan aikaan kuin muuallakin maailmassa eli tällä kertaa fanien ei tarvitse odottaa ikuisuuksilta tuntuvaa aikaa ennen kuin elokuva tulee meidän korkeudellemme. Puoliverisen prinssin alkuperäinen julkaisupäivämäärä oli viime marraskuussa, mutta julkaisuyhtiö päätti siirtää ensi-illan kesälle (tuottavammalle ajankohdalle).

Mutta onko Potterismi alkanut näyttää laantumisen merkkejä? Kirjasarja on nyt julkaistu kokonaisuudessaan ja hypetys sarjan ympärillä on tiedotusvälineissä vähentynyt huomattavasti. Ainakin tällaiselle maallikkolle on tullut sellainen fiilis, että suoranainen fanitus on vähentynyt.

Kirjoja lukevat nuoret ovat Kuoleman varjelusten julkaisun jälkeen joutuneet etsimään uusia kohteita, uutta lukemista. On alkanut mm. Twilight -huuma, joka varmasti on vienyt mennessään myös osan vanhoista Potteristeistakin.

Jännää onkin nähdä, miten paljon velhoiksi ja noidiksi pukeutuneita faneja enää nähdään kuudennen Potterin ensi-illassa heinäkuussa ja miten hyvin elokuva tienaa lippuluukuilla. Veikkaan, että hienoista laskua olisi tulossa verrattuna edellisiin. Itse tunnustaudun näin vanhalla iällä nuortenkirjoista innostuneeksi Potteristiksi, jolle sarjan tenho ei ole kadonnut, vaikka varsinainen fanitus onkin. Uuden elokuvan traileri näyttää kyllä mahtavalta - tätä odotetaan:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotona katsottua: Белый Бим черное ухо - Bim Mustakorva (*****)

Kuva
Muistan lapsuudestani vain harvoja elokuvia kunnolla, mutta yksi niistä mieleeni syvälle syöpyneistä on neuvostoliittolainen elokuva vuodelta 1977, nimeltään Bim Mustakorva . Elokuva oli ehdolla seuraavana vuonna vieraskielisen Oscarin kategoriassa, enkä ehdokkuutta lainkaan ihmettele - ajoittaisesta yltiösentimentaalisuudestaan huolimatta Bim Mustakorva kun on äärimmäisen surullinen, joskin kauniilla tavalla kerrottu tarina ihmisen parhaan ystävän uskollisuudesta. Kun vihdoin vuosikymmenten jälkeen näin tämän elokuvan nyt toistamiseen, kyynelkanavat tuli taas putsattua... Bim Mustakorva perustuu Gavriil Trojepolskin samannimiseen kirjaan (jonka myös luin silloin pienenä ja joka löytyy myös kirjahyllystäni). Se kertoo kuinka värivirheellinen setteri Bim päätyy eläkkeellä olevan sotaveteraanin Ivan Ivanovitsin ( Vjatsheslav Tihonov ) kumppaniksi ja herättää leskeksi jääneen miehen taas eloon. Ivanin sodassa sydämeensä saama sirpale saattaa miehen kuitenkin sairaalaan Moskovaan asti
Lisää >>

Skavabölen pojat - suomalaista elokuvaa parhaimmillaan

Kuva
Espoo Cinén järjestämässä lehdistötilaisuudessa näytettiin eilen kotimainen Skavabölen pojat , Zaida Bergrothin esikoisohjaus kahden verivalalla toisiinsa sitoutuneen veljeksen tarinasta sekä perheidyllin hajoamisesta. Elokuva pohjautuu Antti Raivion samannimiseen näytelmään ja sen on elokuvaksi muokanneet ohjaaja Bergroth sekä hänen käsikirjoittajapuolisonsa Jan Forsström . Tarinan keskiössä ovat veljekset Rupert (parikymppisenä Lauri Tilkanen ja 10-vuotiaana Ilmari Järvenpää ) ja Evert (vastaavasti Iiro Panula ja Onni Tommila ), joiden perheen kohtaloa vuosikymmenen ajalta seurataan armeijasta kotiin palaavan Rupertin muistelmien ja takaumien kautta. Poikien vanhempia näyttelevät Leea Klemola ja Martti Suosalo , muissa sivuosissa nähdään mm. Tommi Korpela , Elina Knihtilä , Sulevi Peltola ja Eila Roine . Rupertin muistelo vie katsojan ruskeanvihreään 70- ja 80-lukujen taitteeseen. Poikien lapsuus on kuvattu hauskasti, lapsen näkökulmasta ja ajankuvaltaan todella tuoreen
Lisää >>

Naisista elokuvissa - Bechdelin testi

Olen aina silloin tällöin kirjoitellut tässä blogissa naisen asemasta elokuvassa ja naishahmoista yleensäkin. Jokin aika sitten kirjoittamani jutun jälkeen Cinefiliaan Jutta esitteli minulle aikaisemmin tuntemattoman Bechdelin testin , jonka avulla voi tutkiskella, millä tavalla naishahmot elokuvassa esitellään. Idea oli sen verran mielenkiintoinen, että halusin esitellä sen myös täällä, sillä aloin heti käyttää sitä katsomissani elokuvissa. Itseään kunnioittavan naisen näkökulmasta tulokset eivät ole toistaiseksi olleet kovin mairittelevia... Eli kun katsot mitä tahansa elokuvaa, kysy itseltäsi: Onko elokuvassa vähintään 2 naishenkilöä joilla on nimet? Puhuvatko he keskenään? Onko puheenaiheena jokin muu kuin miehet? Ovat muuten todella harvassa ne Hollywood-elokuvat -varsinkin lapsille suunnatut- jotka läpäisevät tämän testin. Olenkin usein miettinyt (ja kirjoitellutkin siitä), että millaisen kuvan naisen asemasta lapset saavat näiden miespainotteisten elokuvien perustee
Lisää >>