The Hangman's Joke

Michael Moore on mielestäni aina osannut tehdä viihdyttäviä, mutta ajatuksia herättäviä dokumentteja. Toki hänen elokuvansa pitää katsoa tietynlaisen Moore-varauksen kera, mutta aina hänen tekeleissään kuitenkin totuuden siemen kulkee mukana. En pysty uskomaan, että hän muuten dokumenttejaan tekisi, ellei niissä olisi yhtään sydän mukana. Pulska ja resupekan näköinen lippispäinen Moore herättää sympatiat kärsiviä kansalaisia kohtaan kuin Hannu Karpo ikään. Uusimmassa dokumentissaan Capitalism: A love story Mooren aiheena on kapitalismi. Hän hyökkää kovin sanoin Amerikkalaisen unelman kimppuun ja ehdottaa, että amerikkalaiset on aivopesty uskomaan saavuttavattomaan unelmaan, ja sen varjolla suuryritysten johtajat ovat voineet ottaa valtaansa koko maan. Hän kritisoi sitä, että 1% Yhdysvaltojen kansasta pitää hallussaan suurinta pääomaa sekä sitä että suuryritysten johtajat hallitsevat myös poliittisia elimiä sekä Wall Streetin ylivaltaa. Amerikkalaisten usko kapitalismiin synnyte...

Twilight -sarjan kakkososa Uusikuu saa ensi-iltansa huomenna. Näin elokuvan eilen siitä järjestetyssä ainoassa lehdistönäytöksessä. Virallinen arvostelu on luettavissa joulukuun lehdestä, mutta kirjoittelen tänne blogiini lisäksi epävirallisempia fiiliksiä ja ajatuksia elokuvasta :) Tarina alkaa siitä, kun Bella ( Kristen Stewart ) täyttää huimat 18 vuotta, vanheten näin ikuisesti 17-vuotiaana pysyvää vampyyrirakastaan, Edwardia ( Robert Pattinson ) fyysisesti "vanhemmaksi" - vaikka käytännössähän Edward on jo yli 100-vuotias, vaikka ei oikein siltä näytäkään. Bella puolestaan näkee painajaisia, joissa hän on vanha mummo ja Edward yhtä kaunis kuin ennenkin. Vanheneminen on kuitenkin ongelmista pienin, kun Cullenien vampyyriperhe päättää Bellan katastrofiksi muodostuneiden syntymäpäiväjuhlien jälkeen muuttaa kaupungista pois. Edward pyyhkii itsensä Bellan elämästä ja jättää tämän yksin. Bella vaipuu kuukausien mittaiseen syvään masennukseen, josta alkaa parantua vasta ...

Suurista taiteilijoista on tehty elämänkertoja maailman sivu. Usein ne ovat kuvauksia suurmiehistä, jotka ovat matkanneet ryysyistä rikkauksiin, maineeseen ja mammonaan. Séraphine de Senlis oli ranskalainen taiteilija, joka "löydettiin" vasta hyvinkin keski-iässä, eikä hän koskaan päässyt suuremmin nauttimaan menestyksestään. Séraphine on hieno kuvaus naisesta, joka toimi uranuurtajana naivistisen maalaustekniikan käytössä. Hänen useimmiten mielikuvituksellisen näköisiä kasveja sisältävät teoksensa herättivät kuuluisan taidekriitikon Wilhelm Uhden (jota elokuvassa näyttelee Ulrich Tukur ) kiinnostuksen. Uhde oli aikaisemmin "löytänyt" mm. Pablo Picasson, joten mikään turha mies ei ollut kyseessä. Séraphine ( Yolande Moreau ) on köyhä siivouksella itsensä elättävä nainen, joka käyttää kaikki liikenevät rahansa maalaustarvikkeisiin. Suuren osan tarvikkeista hän tosin myös hankkii rakastamastaan luonnosta. Jonkinlaisen uskonnollisen heräämisen kautta maalaamisen al...

Edellisessä postauksessani mainitsin ihastuttavasta Fossil Rimin eläinpuistosta ja sen kirahveista. Nämä otukset olivat niin upeita ja hellyttäviä, että tässä teillekin rakkaat lukijat hetkonen hassunhauskoja kirahvikuvia Teksasista :)